Jääkö Pirkkala isompiensa jalkoihin uudella työllisyysalueella, pohdittiin valtuustossa – ”Ei tässä Tamperetta kannata pelätä”

Valtuusto näki uudessa työllisyysalueessa uhkia ja mahdollisuuksia.

MIKKO KUOPPAA huoletti, millainen on Pirkkalan vaikutusvalta ja pirkkalalaisten työttömien asema uudella työllisyysalueella, johon kuuluu yhteensä 15 kuntaa Tampereen lähialueelta.

JÄÄVÄTKÖ pirkkalalaiset jalkoihin, kun työllisyyspalvelut yhdistetään isomman työllisyysalueen alle? Tällainen huoli nostettiin esiin Pirkkalan kunnanvaltuuston kokouksessa maanantai-iltana, kun käsittelyssä oli Tampereen seudun uusi työllisyysalue.

Työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa, ja Tampereen seudulla palvelut keskitetään 15 kunnan yhteiselle toimielimelle. Kunnanvaltuusto sai maanantaina hyväksyttäväkseen kuntien ja kaupunkien neuvotteleman sopimuksen yhteistoimintaelimestä ja suunnitelman työvoimapalveluiden viranomaistehtävien hoidosta.

Valtuutettu Mikko Kuoppa (vas.) esitti huolen, hukkuuko Pirkkala massaan, kun työllisyyspalvelut yhdistetään. Kansliapäällikkö Jaakko Joen­suu vakuutti, että näin ei käy, sillä lähipalveluita tuotetaan edelleen.

Risto Koivisto (sd.) totesi, että Pirkkalalle on jatkuva peruskysymys, millä tavalla se toimii Tampereen kanssa yhteistyössä. Hän ei kuitenkaan pitänyt tätä huonona asiana.

”Olen seurannut asiaa 40–50 vuoden ajan. En keksi yhtään yhteistyökuvion ongelmaa, joka olisi syntynyt siitä, että Tampere olisi käyttänyt muita hyväksi. Yhteistyössä Tampereen kanssa olemme pystyneet kehittämään palveluja alkaen veden ja viemäröinnin saannista pelastustyöhön.”

”Ei tässä Tamperetta kannata pelätä, ei ole ainakaan syytä pelätä”, Koivisto sanoi.

RISTO KOIVISTO pitää Tampereen kanssa tehtävää yhteistyötä tärkeänä Pirkkalalle. Vieressä kokouksessa istui Pirkko Ranki.

RIITTA KUISMANEN (kd.) tiedusteli, millaista valtaa työllisyyspalvelujen ulkoiset palveluntuottajat pääsevät käyttämään ja miten niitä aiotaan kannustaa vaikeasti työllistyvien pitkäaikaistyöttömien tukemiseen. Hän myös väläytti suunnitelman palauttamista valmisteluun kannustinjärjestelmän luomiseksi.

Kunnan työllisyyspalveluiden päällikkö Susanna Heinonen vastasi, että palveluntuottajat eivät käytä viranomaisvaltaa ja että heille aiotaan laatia oma kannustinjärjestelmä. Viranomaistyöhön kunta ei kuitenkaan kykene kannustimia päättämään, vaan sellaisista päättävät viime kädessä lainsäätäjät.

Kansliapäällikkö Joensuu muistutti, että kunnan on lokakuun aikana ilmoitettava, aikooko se olla sopimuksessa mukana.

Valtuusto hyväksyikin sopimuksen sellaisenaan.

RIITTA KUISMANEN (keskellä) toivoi pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen kannustinjärjestelmää, joka ehkäisisi sitä, että palveluntuottajat valikoivat asiakkaikseen vain helposti työllistettäviä ihmisiä.

VALTUUTETTUJA puhutti myös kunnan henkilöstön vaihtuvuus.

Valtuusto käsitteli kunnanhallituksen antamia vastauksia tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen kunnan toiminnasta vuonna 2022. Lautakunta oli nostanut esiin, että henkilöstön pysyvyyteen on kiinnitettävä huomiota. Henkilöstö on vaihtunut tiuhaan tahtiin esimerkiksi varhaiskasvatuksessa.

Valtuutettu Kuoppa kannusti kuntaa huolehtimaan vetovoimaisuudestaan työnantajana. Erityisenä huolena hän nosti esiin ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön Pirtevan työvoiman.

”Eläinlääkäripula on vaivannut jo pidemmän aikaa. Virat, jotka ovat nyt täytetty puolipäiväisesti, pitäisi saada tavalla tai toisella hoidettua niin, että niistä saataisiin kokoaikaiset ja kokoaikaisesti täytetyt virat”, Kuoppa sanoi.

Kunnan henkilöstöjohtaja Jenni Harjula kertoi kunnan työstäneen työnantajamainettaan kuluvana vuonna ja yhä edelleen. Eläinlääkäreiden tapauksessa työoloja ja -ehtoja on kohennettu jo esimerkiksi siten, että eläinlääkärit työskentelevät pareina ja he saavat korotettua palkkiota kuormittavaksi koetusta päivystyksestä.

”Pirtevan osalta työhyvinvointikyselyn tulokset ovat olleet hyviä elleivät kiitettäviä. Koko kunnan osalta tulokset ovat olleet hyviä”, Harjula sanoi.

KOKOUKSESSA huomiota saivat myös valtuustoaloitteet. Kaksi aloitetta todettiin loppuun käsitellyiksi ja yksi näki päivänvalon.

Käsitellyiksi todettiin Emmi Saaren (sd.) jättämä aloite mielenterveystaitojen viikoittaisesta oppitunnista peruskouluihin ja Riitta Kuismasen aloite kotihoidontuen kuntalisän kokeilusta. Valtuusto asettui samoille linjoille kunnanhallituksen kanssa ja totesi, etteivät aloitteet aiheuta toimenpiteitä.

Mikko Hietalahden esittelemässä keskustaryhmän uudessa aloitteessa vaaditaan joukkoliikenteen ja palvelubussireitistön parantamista. Hietalahti totesi vain noin puolen Pirkkalan pinta-alasta olevan katettu joukkoliikenteelle ja että lukuisat alueet ovat lähinnä koululaisille tarkoitettujen vuorojen varassa.

Aloitteessa esitetään, että joukkoliikenteen tulisi toimia koko Pirkkalan alueella vuoden jokaisena päivänä ja että palvelubussi olisi kaikkien kuntalaisten saavutettavissa.

Näin valtuusto päätti

VUODEN 2024 tuloveroprosentti nousee 7,90 prosenttiin.
HYVÄKSYTTIIN sopimus yhteisestä toimielimestä työvoimapalveluiden viranomaistehtävien hoitamisessa ja Tampereen seudun työllisyysalueen suunnitelma palvelujen järjestämiseksi.
PIRKKALAN vanhustentalosäätiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab.
TODETTIIN käsitellyiksi Emmi Saaren ja muiden valtuutettujen aloite mielenterveystaitojen opettamisesta peruskouluissa ja Riitta Kuismasen aloite lasten kotihoidontuen kuntalisäkokeilusta.
HYVÄKSYTTIIN kunnan varainhankintapolitiikan perusteet.
MERKITTIIN tiedoksi kunnan eettiset ohjeet.