KULKURIVELJENI Jan, Suopursu kukkii, Jos helmiä kyyneleet ois, Lasten liikennelaulu, Harmaat silmät…
Nuo kaikki ja 150 muuta suomalaisille tuttua laulua on sanoittanut itse melko tuntemattomaksi jäänyt Helena Eeva. Karjalan Metsäpirtissä 13.10. 1923 syntyneen sanoittajan ja runoilijan syntymästä on perjantaina kulunut sata vuotta.
Helena Eeva eli lyhyen, mutta tuotteliaan elämän. Hän näki sodan syttymisen myötä myös elämän varjoisat puolet ja kuoli vain 36-vuotiaana.
”Henry Theelin esittämä Harmaat silmät oli vuoden kuunnelluin laulu sodan jälkeen. Kahdeksan vuotta äitini kuoleman jälkeen vuonna 1968 Toivo Kärki antoi Paula Koivuniemelle äitini sanoittamaan kappaleen Jos helmiä kyyneleet ois, tytär Helka Korpela poimii äitinsä pitkältä uralta.
Joka joulu Ylioppilaskunnan laulajat aloittaa konserttinsa Johanneksen kirkossa Helena Eevan sanoittamalla joululaululla Koristeissaan kiiltää kuusi.
”Ja onhan sekin aika hienoa, kun lapsenlapseni saattoi koulussa Lasten liikennelaulun jälkeen kertoa muille, että tuon laulun sanat on kirjoittanut isomummini.”
Myöhempien polvien muusikot ovat tarttuneet hanakasti Helena Eevan sanoituksiin. Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemän laulun Kulkuriveljeni Jan ovat levyttäneet muiden muassa Chisu, Dave Lindholm, Sir Elwoodin hiljaiset värit ja Suvi Teräsniska.
TULEVANA lauantaina Helka Korpela saapuu kertomaan äidistään Pirkkalassa Pirkan Pirtillä pidettävään musiikkiakin sisältävään muistelutilaisuuteen.
Mukana tilaisuudessa on myös Helena Eevan työtoverin, säveltäjämestari Toivo Kärjen veljentytär Pirkko-Liisa Kinnari. Hän tuo mukanaan tervehdyksen Toivo Kärjen pojalta Kalervo Kärjeltä.
Helka Korpela oli seitsenvuotias äitinsä kuollessa ja on muodostanut ison osan äitikuvastaan myöhemmin elämässään.
Korpela kertoo, että hänen äitinsä sanallinen lahjakkuus huomattiin jo hyvin varhain. Koulutodistuksessakin oli pelkkiä kymppejä.
”Kun äitini oli sodan aikana evakossa Kauhajoella niin siellä alettiin puhua tytöstä, joka kirjoittaa runoja yks kaks vaan ja että lähellä asuu häntä vähän vanhempi poika, joka osaa säveltää. Tuo poika oli Toivo Kärki.”
Kärki ja Helena Eeva tekivät sittemmin yhteistyötä ja olivat elämänaikuisia ystäviä. Eeva teki sanoituksia ja työskenteli kirjanpitäjänä Musiikki Fazerilla.
”Kyläilimme Kärjillä usein. Muistan kun istuin Toivo Kärjen polvella. Olen saanut toisen etunimenikin Tuulikki Kärjen mukaan.”
HELENA Eeva kirjoitti lyhyeksi jääneen uransa aikana noin 150 laulutekstiä lukuisilla eri nimimerkeillä.
Hänen elämänvaiheidensa tarkastelu piirtää kuvan tuotteliaasta poikkeusyksilöstä, joka kohtasi sodan todellisuuden jo nuorena tyttönä talvisodan alkaessa hänen veljensä ja kihlattunsa kuoltua sodassa.
Minun veljeni Jan oli kulkuri vaan
Helena Eeva: Kulkuriveljeni Jan
Kodin hylkäsi hän sekä maansa
Kaiken jätti hän sen oli onnellinen
kun vain soitella sai kitaraansa.
Kotitölli niin ahdas ja harmaja on
sydän täällä on raskas ja laulamaton.
Minä ymmärrän sen miten onnellinen
on mun kulkuriveljeni Jan.
Talvisodan syttyessä Helena Eeva oli 16-vuotias tyttö Taipaleen Metsäpirtissä.
”Hän ei lähtenyt muiden tavoin evakkoon, vaan jäi veljensä kanssa kotiseudulle Taipaleenjoen rannalle auttamaan sotilaiden muonituksessa. Helena oli isokokoinen ja siksi ikäistään vanhemman näköinen. Kun hänen oikea ikänsä selvisi, hänet siirrettiin kauemmas”, Helka Korpela kertoo.
Korpela oikaisee joissakin lähteissä olevan tiedon, että Helena Eeva olisi jäänyt isänsä kanssa taistelemaan rintamalle.
Kirjailija Kalle Väänänen muisteli vuonna 1941 pelkoa tuntematonta nuorta lottaa, joka laitteli kranaattisateessa ruokaa talon pihamaalla ja kantoi sitä sotilaille.
”Itku silmissä lähti tämä tyttö pois etulinjoilta”, Väänänen totesi Helena Eevasta.
”Äitini kirjoitti 18-vuotiaana kirjeen Mannerheimille. Siinä hän anoi tältä lupaa puolustaa Suomea, erityisesti kotiseutuaan Taipaletta aseen kanssa”, Helka Korpela kertoo.
Suopursu kukkii, rahkasammal aava rannaton
Helena Eeva: Suopursu kukkii
on täynnä tuoksua mi hurmaa huumaa.
Sen jäykkä varsi ylpeästi kantaa kukinnon
maan puoleen taipumatta yhtään tuumaa.
Tuo karu kasvumaa ei saata lannistaa
sen sielua niin ylpeää ja kuumaa.
”En pyydä paljoa. Haluaisin vain niin eteen kuin mahdollista. Olisin valmis esiintymään vaikkapa sotilaan puvussa kivääri kädessäni, sillä ampua kyllä osaan”, Helena Eeva kirjoitti kirjeessä, jota säilytetään Kansallisarkistossa ja jonka kopion Helka Korpela lupaa tuoda mukanaan Pirkkalaan.
Äitinsä sodanaikaisia edesottamuksia pohtiessaan Helka Korpela miettii äitinsä olleen omalla tavallaan uhkarohkea tilanteessa, jossa hän näki kotiseutuaan tuhottavan.
”Hän oli sitten lottana kolmessa sodassa ja näki paljon asioita. Jatkosodan aikana hän oli kaatuneiden kokoamiskeskuksessa kirjurina. Olen keskustellut noista ajoista toisen siellä töissä olleen lotan kanssa, joka asui äitini kanssa yhdessä.”
Jos helmiä kyyneleet ois
Helena Eeva: Jos helmiä kyyneleet ois
mua rikkaaksi mainita vois.
Sinä rikkaaksi tehnyt mun oisit
jos helmiä kyyneleet ois.
”Äidilläni oli lyhyt mutta vahva elämä. Hän oli nuori runotyttö ja koki sodan aikana kovia. Toki sodan näkivät kaikki silloin eläneet nuoret, mutta oli iso asia, kun sekä äitini kihlattu että hänen veljensä kuolivat sodassa.”
”Moni on sanonut, että äitini nuorena kirjoittamat tekstit kuulostavat siltä, että ne on kirjoittanut paljon kokeneempi ihminen. Sota vanhentaa kaikkia ihmisiä.”
”Aikaiseen uupumiseen saattoi vaikuttaa myös häntä vaivannut krooninen unettomuus ja sen hoidot”, Helka Korpela miettii nyt.
KUN ajattelee miten hyvin suomalaiset tuntevat Helena Eevan laulut, henkilönä hän on jäänyt suurelle yleisölle tuntemattomaksi.
Se johtui varmasti myös siitä, että hän kirjoitti aina salanimellä, joita oli useita. Nuo salanimet on yhä merkitty laulujen tekijätietoihin.
”Tuohon aikaan naisen kirjoittamat laulut eivät välttämättä olisi olisi olleet uskottavia”, Helka Korpela miettii.
Alalla Helena Eevan merkitys on toki tiedossa. Hänen värikkäästä elämästään on kirjoitettu parikin näytelmää. Useampi musiikin asiantuntija on analysoinut Helena Eevan merkitystä suomalaiselle kevyelle musiikille.
Helena Eevaa ei siis suinkaan ole unohdettu. Nyt juhlavuonna hänen kunniakseen on järjestetty useampia tilaisuuksia, ei kuitenkaan vielä Tampereen seudulla.
”Olen todella iloinen, että äitini muistoa kunnioitetaan tällä tilaisuudella Pirkkalassa”, Helka Korpela sanoo.
VINKIKSI lauantain tilaisuuden ideoinut Karjalan Kaiku -kuoron Ritva Surakka sanoo, että lotta- tai sotilaspuku tai muu ajan henkeen sopiva asuste olisi hieno paikalle saapuvilla. Pirkan Pirtille, entiseen suojelunkuntataloon, saa toki tulla missä asussa vain.
Ritva Surakalle Helena Eevan sanoittamat laulut ovat tuttuja vuosien varrelta.
”Meillä oli aikanaan lavoja kiertänyt Iltatähti-ryhmä, jossa lauloimme useita hänen tekemiään kappaleita”, Surakka kertoo.
Sanoittaja Helena Eevan syntymästä 100 vuotta. Muistokonsertti Pirkan pirtissä (Koivutie 15) la 14.10. klo 13. Yhteislaulua, kahvittelua. Järj. Pirkkalan Karjala-seura, Karjalan Kaiku ja piirin musiikkitoimikunta. Vapaa pääsy, kahvimaksu 10 e.
