KYSY PIRKKALAN KAUPUNGILTA! Tällaisen vastauksen sain asiantuntijalle esittämääni kysymykseen.
Naurahdin mielessäni, että mistähän minä kaupungin keksin, kun en asu Tampereella enkä edes Ylöjärvellä. Heti seuraavana päivänä törmäsin uutiseen, jossa Pirkkala mainittiin kaupunkien joukossa.
Väkisin tässä tulee mieleen, että muualla eivät taida enää uskoa lehmäntuoksuiseen sepitelmäämme. Ehkä nimityksiä olisi tarkistettava ja tunnustettava, että pirkkalalaiset asuvat nykyään ympäristössä, jota tavataan kutsua kaupungiksi.
Kun viimeksi oli laaja keskustelu kunnan ja kaupungin nimityksistä, taisin olla lievästi kuntanimityksen puolella, mutta sen jälkeen maailma on muuttunut ja sen mukana minun mieleni.
KUN TAMPEREEN suunnasta tulee Pirkkalan puolelle, ei synny vaikutelmaa maaseudulle tulemisesta. Samaa lähiömaisemaa se on.
En ota tässä kantaa ratikkahankkeeseen, mutta jo aiheesta käytävä keskustelu antaa suuntaa. Ratikat ja niiden mahdollisuudesta puhuminen ovat kaupunkia jos mikä. Kirkon edessä laiduntavat Ollilan hevoset viittaavat kuntakeskuksessa maaseutuun, muttei mikään muu.
Väkisin tässä tulee mieleen, että muualla eivät taida enää uskoa lehmäntuoksuiseen sepitelmäämme.
Tietysti voidaan filosofoida siitä, ovatko 20 000 asukkaan kunnat lainkaan kaupunkeja. Tampere epäilemättä on, mutta jo Nokia on rajatapaus. Pirkkala on kuitenkin kaupunki siinä missä vertailukunnat Lempäälä ja Ylöjärvi. Vesilahti on mielestäni eri sarjaa, joten pysyköön se kuntana. Pudasjärvikin on kaupunki, vaikken tiedä onko siellä enemmän ihmisiä vai poroja.
LOPPUJEN LOPUKSI minua kiinnostaa eniten asian periaatteellinen puoli.
Nimitysten pitää kuvata maailmaa sellaisena kuin se on. Tiikeri ei lakkaa olemasta tiikeri, vaikka se kuinka vakuuttaisi olevansa maatiaiskissa, eikä ylipaino-ongelma katoa sillä, että kirjoitetaan omakantaan ”vartaloltaan normaali”. Sanojen ei pidä ilmaista utuisia toiveita siitä, mitä haluttaisiin olla, eikä myöskään vanhusten muistelmia siitä, mitä on joskus oltu.
Reipin takana asuvat ihmiset ovat ehkä kanssani eri mieltä. Se seutu on Pirkkalassa suosikkialueitani, mutta tämmöinen luopio minusta on täällä kuntakeskuksen tienoilla tullut. Neljäntoista kerroksen taloa katsellessa tuntuu toisenlaiselta kuin ennen. Se on myönnettävä, ja sen mukaan on toimittava.
Ja viimeinen niittini asiaan: vain nimitystä vaihtamalla päästään tästä keskustelusta. Muuten se jatkuu maailman tappiin saakka.
Kirjoittaja on entinen Pirkkalan pappi, joka kirjoittaa näkövinkkeleitä vaihdellen.
