RANTANIITYSSÄ todistettiin syyskuussa historiallista hetkeä, kun laivojen matkustajaliikenne palasi pitkän tauon jälkeen Pirkkalaan kahden risteilyn voimin.
Avausristeilyn päivänä laivaliikenteen historiasta esitelmöineen Pirkkala-seuran Pirjo Kivelän arvion mukaan liikenteen kulta-ajoista on vierähtänyt aikaa likipitäen vuosisadan verran.
”Laivaliikenne alkoi vuonna 1850. Olisikohan se alkanut loppumaan 1920-luvulla, kun maantie oli jo jonkinmoinen”, Kivelä kertoi kuulijoille.
Nyt Pirkkalasta hypätään risteilyaluksen kyytiin huvittelemaan. Sata vuotta sitten laivaliikenne tarjosi kuitenkin tärkeän kulkuyhteyden Pyhäjärven rannoilla asuneille ihmisille, sillä tiet esimerkiksi Tampereelle olivat heikot.
ENSIMMÄISENÄ Pyhäjärvellä puksutti säännöllisillä aikatauluilla Laukon kartanon isännän 1800-luvun puolivälissä rakennuttama Laukko-laiva. Sillä kuljetettiin esimerkiksi myytävää Tampereelle torille, joka nimettiin aluksen mukaan Laukontoriksi.
”Laiva lähti viideltä Vesilahdesta. Se ajoi viitisen tuntia Tampereelle Alarantaan. Ihmiset odottivat laivasta esimerkiksi juustoa, voita, rievää ja polttopuuta.”
Matkalla Vesilahdelta laiva pysähteli paljon, joten sen aikataulu usein venyi. Nykyisen Pirkkalan alueella laiva pysähtyi ainakin silloin Vesilahteen kuuluneessa Aniassa ja Pappilan rannassa, vaikka laitureita oli Pirkkalassa muuallakin.
”Joka päivä laiva vei väkeä Tampereelle ja toi ehtoolla takaisin.”
PAIKALLA avajaisteilyn juhlassa oli myös pirkkalalainen Marja Aarnio. Aarnio oli poikkeuksellinen vieras, sillä hän on elämässään ehtinyt Pirkkalasta lähteneen reittilaivan kyytiin.
”Synnyin vuonna 1946. Olen ollut hyvin pieni tyttö, kun menimme Pirkkalan Pappilasta Tottijärvelle Pajulahti-laivalla”, Aarnio kertoo.
Aarnio ei muista matkaa omakohtaisesti, vaan siitä on kerrottu hänelle jälkikäteen.
Pirkkalaan on ollut säännöllistä laivaliikennettä vielä 1920-luvun jälkeenkin. Liikenne hiljeni ensin, mutta elpyi vielä sota-aikana joiksikin vuosiksi takaisin.
PYHÄJÄRVELLÄ kulkeneet alukset olivat kulkuvälineiden lisäksi kohtaamispaikkoja.
”Kun laivassa kuljettiin, niin siellä olivat aina samat ihmiset. Kyllähän sitä nuoret katselivat toisiaan”, Aarnio nauraa.
Pitkällä laivamatkalla oli aikaa hieroa lähempääkin tuttavuutta. Joskus se saattoi johtaa avioliittoon asti.
”Mummuni on kertonut, että kulki Tottijärveltä Tampereella myymässä tavaroita. Isäni isä oli Pirkkalan kirkonkylältä. He tapasivat laivalla”, Aarnio kertoo myöhemmin avioituneiden isovanhempiensa alkutaipaleesta.
PIRKKALASTA pikkutyttönä laivaan noussut Marja Aarnio asuu tätä nykyä aivan laivalaiturin naapurissa Rantaniityssä.
Ensimmäiselle Pirkkalasta järjestetylle laivamatkalle hän ei ehtinyt, mutta seuraava oli jo merkittynä kalenteriin.
