ALUEVALTUUSTOSSA 14.8. päätettiin erittäin mittavasta ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavasta periaateohjelmasta, joka ohjaa palveluverkon uudistamista. Valtuutetut kritisoivat muun muassa päätöksenteon kiirettä, ohjelman sanamuotojen monitulkintaisuutta ja päätösvallan siirtämistä aluehallitukselle.
Useat ryhmät kokivat, että ohjelma edelleen jäi liian ylätasoiseksi ja sitä voidaan tulkita miltei miten halutaan. Joten luonnollisesti valtuuston kokoukseen muutosesityksiä tuli useita myös kristillisdemokraateilta. Esitin esimerkiksi, että toimielinten (valiokunnat, neuvostot) valmistelua ja palautetta on hyödynnettävä päätöksenteossa. Tällä hetkellä niillä ei ole minkäänlaista päätösvaltaa, vaikka niissä suuri osa on sote-alan ammattilaisia. Esitys hylättiin.
Esitin myös, että yhteisöllisen asumisen lisääminen on tapahduttava hoidon tarpeen mukaisesti (eli se ei saa olla pelkkä säästötoimenpide).
Erityisesti korostimme etukäteen tehtäviä vaikuttavuusselvityksiä, esimerkiksi miten päätökset vaikuttavat asukkaisiin. Tai jos jokin toimipiste lakkautetaan, sen uudelleen avaaminen on miltei mahdotonta. Työntekijät, laitteisto ja seinät ovat häipyneet. Myös asukkaat lähtevät, mikäli korvaavat palvelut eivät toimi.
Miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty, että alueen korkein päättävä elin, valtuusto, on kädetön konkreettisten päätösten suhteen?
KAIKKI valtuustossa esitetyt muutokset kokoomus ja perussuomalaiset hylkäsivät ryhmäpäätöksinä, muissa ryhmissä oli jonkin verran hajontaa. Eli ohjelma jäi ylätason käsitteiksi.
Lisäksi päätettyjen linjausten myötä toimivaltaa luovutettiin pois aluevaltuustolta, eikä valtuustolla ole tämän jälkeen käytännön oikeutta vaikuttaa palveluverkkoon.
VAIN kaksi päivää sen jälkeen, kun palveluverkon periaatteista oli sovittu, olikin jo lista lakkautettavista terveysasemista ja vuodeosastoista aluevaltuutettujen luettavana lehdissä. Miten tällaiseen tilanteeseen on päädytty, että alueen korkein päättävä elin, valtuusto, on kädetön konkreettisten päätösten suhteen?
Ennen sote-uudistusta päätökset sosiaali- ja terveysasioista olivat Pirkanmaan 23 kunnan valtuustolla ja lautakunnilla. Uudistuksen myötä konkreettiset päätökset keskittyvät nyt 13 hallituksen jäsenelle. Jo nyt isoista ryhmistä on tullut esityksiä, että luottamushenkilöitä vähennetään muun muassa valiokunnissa. Tämä leikkaa pienet ryhmät ulkopuolelle ja valta keskittyisi entisestään.
Entä kenen asiaa ajavat ne aluehallituksen jäsenet, jotka ovat myös oman kuntansa hallituksissa? Joten todellista päätösvaltaa käyttää vahvasti pienenevä piiri. Tällä hetkellä aluehallituksessa 7/13 istuu myös kuntansa hallituksessa. Yksi heistä on Pirkkalan pormestari.
Todellista päätösvaltaa käyttää vahvasti pienenevä piiri.
KANSANEDUSTAJISTA103 käyttää valtaa kolmella tasolla, monet heistä kuntansa tai aluevaltuuston hallituksissa.
Kristillisdemokraattien yksi tärkeimmistä arvoista on niin sanottu lähipäätösperiaate. Sen mukaan kansalaisia koskevat päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä heitä, joita ne koskevat. Vallankäyttöä pitää hajauttaa aina, kun se on mahdollista. Tämä ”lähipäätösperiaate” oli aikoinaan suunnattu totalitaarisia järjestelmiä vastaan.
Demokratiaa on puolustettava. Kun samat henkilöt päättävät kaikesta jokaisella tasolla, heikentää se politiikan läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta. Lisäksi kohtuuttomalla kiireellä ei voi perustella sitä, että päätösvalta merkittävissä asioissa rajataan aluehallitukselle.
Valtuutettujen tulisi myös tietää suunnitteilla olevista toimipisteiden lakkautuksista ennen kuin lukevat ne lehdistä.
Riitta Kuismanen
aluevaltuutettu, kunnanvaltuutettu (kd)
Pirkkala
