Hyytelösammaleläimestä useita havaintoja Pirkkalassa – asiantuntija neuvoo, kuinka voi yrittää torjua epämiellyttävän vieraslajin leviämistä

PEKKA Niemen ottama kuva löytämästään
hyytelösammaleläimestä.

PIRKKALALAINEN Pekka Niemi löysi hyytelösammaleläimen Killon rannasta viime viikon perjantaina. Häntä kiinnostaa tietää, onko havainto miten yleinen näissä maisemissa.

”En ole itse aiemmin nähnyt eläintä enkä kuullutkaan, että Pirkkalassa näitä olisi.”

Ylitarkastaja Salla Taskinen Pirkanmaan Ely-keskuksesta vastaa, että Pirkkalan rannat eivät ole pahinta hyytelösammaleläimen esiintymisaluetta. Syynä on vedenlaatu.

”Pirkkalan alue ei ole paremman vedenlaadun vuoksi hyytelösammaleläimelle kaikkein optimaalisinta elinaluetta, mutta kyllä sitä silti esiintyy myös Pyhäjärven pohjoisrannoilla. Esimerkiksi Tampereen Rantaperkiössä on havaittu lajia aiemmin.”

Pohjois-Pyhäjärvellä vesi on niukkaravinteisempaa kuin eteläisellä Pyhäjärvellä, koska pohjoisesta tuleva Näsijärven vesi parantaa Pyhäjärven vedenlaatua Nokianvirran pohjoispuolella.

”Hyytelösammaleläin viihtyy ravinteikkaassa vedessä, eli Nokianvirran eteläpuolinen Pyhäjärvi sopii sille vedenlaadun puolesta paremmin, ja suurin osa havainnoista keskittyykin karkeasti Anianselästä etelään”, toteaa Taskinen.

Yhdyskunnat voivat myös tukkia kalanpyydyksiä tai vesiputkia.

TIETOA hyytelösammaleläimen levinneisyydestä saadaan kansalaishavaintojen perusteella. Laji.fi-palveluun on tallennettu Pirkkalan alueelta yhteensä 18 havaintoja vuosien 2018-2022 aikana.

Taskisen mukaan todennäköistä on, että löytöjä on tehty enemmänkin, mutta kaikista niistä ei kerrota verkkopalveluun. Hän toivoo, että jatkossa olisi toisin.

”Olisi tärkeää, että havainnoista ilmoitettaisiin www.vieraslaji.fi -palveluun. Näin pysymme parhaiten kärryillä lajin esiintymisestä ja leviämisestä.”

Suurin osa verkkopalveluun tallennetuista havainnoista on varmistamattomia kansalaishavaintoja. Koska asiantuntija ei ole käynyt järjestelmällisesti havaintoja läpi ja varmentanut niiden oikeellisuutta, osa havainnoista voi olla virheellisiäkin.

”Tämän vuoksi havainnon mukana kannattaa ehdottomasti liittää valokuvia, joiden avulla havainnon oikeellisuutta voidaan arvioida”, Taskinen painottaa.

Laji.fi-palveluun on tallennettu Pirkkalan alueelta yhteensä 18 havaintoa hyytelösammaleläimestä
vuosien 2018-2022 aikana.

HYYTELÖSAMMALELÄIN ei ole myrkyllinen tai muutoin ihmiselle vaarallinen.

”Runsaat esiintymät esimerkiksi laiturin portaissa tai uimarannalla voivat haitata virkistyskäyttöä, ovathan hyytelömäiset yhdyskunnat varsin epämiellyttäviä. Yhdyskunnat voivat myös tukkia kalanpyydyksiä tai vesiputkia.”

Hyytelösammaleläimen torjunta on hankalaa, koska laji lisääntyy pienten lisääntymissolujen, statoplastien, avulla. Taskinen sanoo, että niitä ei saa vedestä pois millään keinolla.

”Paras keino leviämisen hillintään on nostaa kohdatut yhdyskunnat maalle kuivumaan.”

Mikä on hyytelösammaleläin?

Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) on makeassa vedessä elävä sammaleläinten yhdyskunta, joka koostuu kymmenistä tai jopa tuhansista yksilöitä. Suomessa havaittujen yhdyskuntien koko on vaihdellut muutamasta senttimetristä 40 senttimetriin. Sammaleläimet ovat ryhmittyneet pallomaisen, hyytelömäisen ja läpikuultavan muodostelman pintaosiin ja niiden vettä siivilöivät rakenteet muodostavat kolonian pinnalle kuvioita.

Laji on alun perin pohjoisamerikkalainen ja kotoisin Mississippi-joen valuma-alueen järvistä ja tekoaltaista. Vieraslajina sitä on tavattu Euroopassa, Kanadassa, Japanissa ja Korean niemimaalla. Laji leviää vesistöstä toiseen esimerkiksi vesilintujen mukana.  Suomessa lajia on havaittu ainakin vuodesta 2006 alkaen.

Suomessa elää myös useita alkuperäisiä sammaleläinlajeja. Näistä kulkusammaleläimen (Cristatella mucedo) yhdyskunnat muistuttavat perhosen toukkaa. 

Lähde: www.vieraslajit.fi