INNOKKAAT huudahdukset kiirivät ympäri Reipin museoaluetta, kun Annukka Riiheläinen, Linnea Lampio ja Iida Perttula kiitävät puisilla polleillaan ympäri keppihevosrataa. Kaverukset ovat saapuneet Pirkkalan Lastenliiton järjestämiin keppihevoskilpailuihin Pirkkalaan.
”Hyppiminen”, kolmikko summaa kuin yhdestä suusta keppihevosharrastuksen viehätyksen. Myös keppihevosten hoito tuntuu olevan tytöille mielestä.
Vaikka ystävykset arvioivat keppihevosten ominaisuuksia ja rataa asiantuntevasti, edessä on ensimmäinen kerta keppihevoskilpailuissa. Ennen kilpailun alkua kolmikko ottaa tuntumaa rataan harjoituskierroksilla.
Tytöt ovat tuoneet paikalle myös omat kilpahevosensa, vaikka talonkin tallista löytyisi radalle valmiita ratsuja. Annukka kiidättää Ransua, Iida Auroraa ja Linnea Tähteä.
KEPPIHEVOSKILPAILU oli osa viime viikonloppuna Reipissä järjestettyjä museoalueen kesäkauden päättäjäisiä. Päättäjäisviikonloppuna alueella vieraili Pirkkalan kunnan museoassistentin Vilja Juvonen-Saukon mukaan reilu 70 kävijää.
”Ilma oli kaunis, esitykset tosi hyviä ja ihmiset tuntuivat viihtyvän”, Juvonen-Saukko kertaa viikonlopun antia tyytyväisenä.
Museoassistentin mukaan lapsiperheitä veti paikalle erityisesti Muinaisen tietäjän jäljillä -kierros.
”Kävijät tykkäsivät museoalueesta, ja Duo KePa sai kuulijoilta kehuja.”
MYÖS Reipin museoalueella kierrelleet Eriika ja Sara Päivinen, 9, olivat vaikuttuneita alueen tunnelmasta.
”Täällä on ihana rauha. On ihanaa, että on paikallista, omaa toimintaa”, Päivinen ihasteli.
Pyörillä Pirkkalan Vähäjärveltä paikalle saapunut kaksikko suuntasi ensimmäisenä virvokkeille. Museoalueen kahvilasta mukaan tarttui pullaa, kahvia ja limonadia. Seuraavaksi Päiviset aikoivat suunnata katsomaan, mitä muuta heille ennakkoon varsin tuntemattomalla alueella on annettavanaan.
REIPIN rautakautisen muinaiskylän alueella Birckalaiset ry:n kylänvanhin Erkki Turkia ja Tapani Kudjoi huhkivat hikisinä rakennustöiden parissa.
”Laitamme turvekattoa. Toinen puoli alkaa olla aika mallissaan”, Turkia kertoo.
Fyysisesti rankalta näyttävässä työssä apukädet ovat tarpeen.
”Tiimi on hyvä. Toinen voi olla tuolla katolla, niin ei tarvitse hyppiä. Katolle tulo on kuitenkin aika vaarallista”, Turkia miettii Kudjoin työskennellessä savupirtin katolla.
Muinaiskylän alueella työt eivät lopu kesken. Birckalaiset ry:n aktiivit ovat tämän kesän aikana ehtineet asentaa muinaiskylään ruokokaton yhdessä Pirkan opiston kanssa.
”Tunteja ei lasketa. Pitää ottaa positiivisesti – on kivaa olla ulkona. Vaikka tämä ei tule itselle, niin yhdessä tekeminen on hienoa.”
