Uusissa ravitsemussuosituksissa painotetaan terveellisyyden rinnalla vahvasti ympäristönäkökulmaa, mutta yhteen suositukseen pääseminen tekee suomalaisille tiukkaa

KESÄKUUSSA julkaistuissa uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan terveellisyyden rinnalla vahvasti ympäristönäkökulmaa.

– Se, mikä on hyväksi ympäristölle, on hyväksi myös terveydelle. Se on uusien suositusten vahva viesti, kiteyttää Pirhan ravitsemusterapeutti Niina Taimisto.

Hän toteaa, että ruokien ekologinen jalanjälki tulee uusissa suosituksissa paljon aiempaa selkeämmin esille. Edellisten suositusten julkaisusta on kuitenkin kulunut aikaa jo yli kymmenen vuotta.

– Huoli ympäristömme tilasta on entisestään lisääntynyt tässä ajassa, ja toisaalta lisää tutkimustietoa ruoantuotannon vaikutuksista ympäristöön on saatu. Oli edellisissäkin suosituksissa jonkin verran ympäristönäkökulmaa, mutta ei tässä määrin kuin nyt uusissa suosituksissa, Taimisto sanoo.

Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä

Uudet suositukset tähtäävät lihan käytön vähentämiseen ja kasviperäisen ruoankäytön lisäämiseen.

– Kasvisten, marjojen ja hedelmien suositeltu käyttömäärä on noussut eli niiden syöntiä painotetaan entistä vahvemmin, Taimisto toteaa.

Uusi suositus on 500–800 grammaa tai enemmän päivässä. Aiemmin suositus oli puoli kiloa päivässä.

– Lisäksi kannustetaan suosimaan täysjyväviljan, palkokasvien ja perunan käyttöä niiden pienen ekologisen kuormitusasteen vuoksi, Taimisto poimii uusista suosituksista.

Vastaavasti punaisen lihan käyttösuositus on laskenut. Nyt kypsää punaista lihaa suositellaan syötäväksi enintään 350 grammaa viikossa.

– Suosituksissa on myös otettu kantaa siihen, että punaista lihaa ei tulisi korvata siipikarjan lihalla vaan ennemminkin kasviperäisillä lähteillä, kuten palkokasveilla, Taimisto huomauttaa.

Hän näkee, että suosituksista viestittäessä tärkeää olisi antaa konkreettisia vinkkejä, miten lihan voisi korvata.

– Erilaiset linssit ovat yksi vaihtoehto, samoin pavut. Esimerkiksi linssikeitto on helppo valmistaa. Papuja löytyy monenlaisia valmiissa tetroissa. Niitä voi lisätä esimerkiksi pataruokiin tai tehdä pihvejä. Palkokasvien lisäksi on erilaisia puolivalmiita lihaa jäljitteleviä tuotteita, kuten kauraproteiini- ja härkäpapuvalmisteita ja quornia, Taimisto listaa ja mainitsee vielä lisäksi tofun ja soijarouheet ja -suikaleet.

Punaista lihaa kuluu suosituksia enemmän

Työnsä puolesta Taimisto tietää, että punaisen lihan käyttösuositukseen pääseminen tulee olemaan monelle suomalaiselle, etenkin miehelle, vaikeaa.

– Kun olen potilastyössä kertonut aikaisemmasta enintään 500 gramman per viikko käyttösuosituksesta, moni on pitänyt sitäkin vaikeana toteuttaa. Nyt se laskee entisestään ja tarkoittaa käytännössä viikkotasolla yhtä jauhelihapakettia.

FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan punaisen ja prosessoidun lihan aikaisempi käyttösuositus ylittyi 79 prosentilla miehistä ja 26 prosentilla naisista.

Toinen iso haaste suomalaisilla on kasvisten, hedelmien ja marjojen suosituksenmukaisen käytön kanssa, Taimisto toteaa.

– FinRavinto 2017 -tutkimuksen muikaan aikaisemman 500 gramman päivittäisen suosituksen mukaisen määrän söi vain 14 prosenttia miehistä ja 22 prosenttia naisista.

Kalaa suositellaan syötävän 300–450 grammaa viikossa ekologisesti kestäviä kalalajeja suosien. Tästä vähintään 200 grammaa tulisi suositusten mukaan olla rasvaista kalaa.

Seuraavaksi kansalliset suositukset

Nyt kun pohjoismaiset ravitsemussuositukset on julkaistu, ensi vuonna vuorossa ovat suomalaiset suositukset.

– Ne pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin, mutta lisäksi siellä voi olla joitakin pieniä kansallisia painotuksia.
Tästä sykli lähtee pyörimään, Taimisto kuvailee.

– Yleiset ravitsemussuositukset julkaistaan ensin ja tämän jälkeen lähdetään arvioimaan aikaisempia kohde- ja ikäryhmäsuosituksia. Näitä ovat esimerkiksi lapsiperheiden ruokasuositukset, jotka kattavat raskautta suunnittelevat, raskaana olevat, imettävät, imeväiset, leikki- ja kouluikäiset lapset, hän havainnollistaa.

Taimisto ei lähde veikkailemaan, millaisia kansallisia painotuksia suosituksiin tulee, mutta ei kuitenkaan usko, että isoja eroja pohjoismaisiin suosituksiin on luvassa. Sen hän kuitenkin tietää, jos jatkamme samaan tapaan, uusien suositusten myötä suomalaisten ruokavalio on keskimäärin entistä kauempana suositeltavasta ruokavaliosta.

Ravitsemusohjeita yhtenäistetään

Työssään Niina Taimisto vastaa ravitsemusohjeiden yhtenäistämisestä ja kehittämisestä Pirhan sisällä. Hän kertoo, että uusien suositusten myötä on odotettavissa myös uutta materiaalia.

– Olettaisin, että parin vuoden sisällä alkaa myös jonkinlainen suomalaisten ravitsemussuositusten jalkauttamisprojekti, jonka myötä tulee myös päivitettyä ravitsemusmateriaalia kansallisesti käyttöön.

Tavoitteena paikallisessa kehittämistyössä on selvittää ravitsemusohjauksessa käytettävien materiaalien nykytilannetta ja tarpeita.

– Tämän jälkeen pohdimme, mitä materiaaleja Pirhassa jatkossa käytetään, miten ne saadaan helposti kaikkien ammattilaisten käyttöön ja miten päivittämistä jatkossa tehdään, Taimisto sanoo.

– Pirha on iso organisaatio, ja yksiköitä on paljon. Tavoite kuitenkin on, että riippumatta minkä kunnan alueella menee esimerkiksi neuvolaan, kaikki neuvolan terveydenhoitajat käyttäisivät sitä samaa materiaalia, joka olisi päivitetty ja arvoitu, eikä siellä enää roikkuisi ehkä 15 vuotta vanhoja tai itse tehtyjä ohjeita, vaan että meillä olisi yhtenäinen linja. Ajantasaista, hyvää materiaalia tarvitaan sekä sähköisenä että printtinä.

Taimisto mainitsee myös, että tavoitteena on kouluttaa ammattilaisia elintapojen puheeksi ottamisessa.

– Tällöin heillä olisi varmuutta ottaa asioita puheeksi, tarjota tukea ja ohjausta sekä ohjata tarvittaessa eteenpäin. Ennaltaehkäisevällä työotteella voimme vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja kuluja.