”Meitä nuoria painonnostajia oli paljon Toiviossa”, sanoo lapsena Pirkkalaan muuttanut Jaakko Kailajärvi – SM-liigan kiekkoseurojen entinen voimavalmentaja pitää edelleen harjoituspäiväkirjaa

Jaakko Kailajärvi nosti painoja neljissä olympialaisissa.

JAAKKO Kailajärvi voitti kaksi MM-mitalia painonnostossa 1970-luvun alussa. Työhuone on täynnä muistoja uran varrelta.

PIRKKALA sai keväällä 1951 kuusi uutta asukasta, kun Sulo Kailajärvi muutti yhdessä vaimonsa sekä neljän pojan kanssa Härmälästä Toivioon. Näistä kuudesta yksi eli heinäkuun 1. päivänä 82-vuotispäiviään juhlinut Jaakko Kailajärvi asuu yhä Pirkkalassa.

”Isä rakensi Toivioon omakotitalon. Muutin sieltä vaimon kanssa Loukonlahteen kerrostaloon vuonna 1972 ja sieltä tähän nykyiseen rivitaloasuntoomme myös Loukonlahdessa 80-luvulla”, Jaakko Kailajärvi selvittää.

Sulon neljästä pojasta elää myös 3. heinäkuuta Hämeenkyrössä 87-vuotisjuhlia viettänyt Jorma Kailajärvi. Hän, Jaakko sekä 20 vuotta sitten menehtynyt Jouni Kailajärvi olivat huipputason painonnostajia. Jaakko kävi neljät olympialaiset 1964-76 sekä Jouni kolmet 1960-68. Jorma voitti kaksi SM-hopeaa.

”Meistä veljeksistä vanhin Juhani pelasi jääkiekkoa piirisarjan Pirkkalan Peuroissa. Isä harrasti yleisurheilua ja voitti Keski-Pohjanmaan piirin mestaruuden 100 metrillä ajalla 11,0. Hän toimi myöhemmin painonnostotuomarina”, Jaakko Kailajärvi sanoo.

JAAKKO Kailajärvi voitti Tapparan voimavalmentajana kolme kulta- ja yhteensä 11 SM-mitalia.

JOS laskee sijoitukset olympialaisissa, niin Jouni oli paras sijoin 5, 7 ja 7. Jaakon sijat vuosina 1964-72 olivat 9, 5 ja 8. Neljänsissä olympialaisissaan Montrealissa 1976 Jaakko ei saanut tulosta.

”Selkävaivat palasivat kesken tempaussuorituksen. Selkä vihoitteli jo keväällä ja olin sitä mieltä, ettei minua kannata Kanadaan lähettää. Liitto puhui ympäri”, hän muistaa.

Olympiamitalia ei tullut, mutta MM-kisoista tuli tempauksen hopeaa 1972 ja pronssia 1974. EM-kisoista tuli yksi kultamitali sekä hopeaa ja pronssia.

Jaakko Kailajärvestä tuli myös heinäkuussa 1962 Eräjärvellä ensimmäinen suomalainen ME-mies, kun rautaa nousi suorille käsille 143,5 kiloa. Yhteensä ME-tuloksia tuli viisi, kolme nuorissa ja kaksi aikuisissa.

”Jouni oli minua vahvempi, minä olin tekninen ja nopea”, Jaakko selittää parempia tuloksia tempauksessa kuin punnerruksessa tai osin työnnössäkin.

Punnerrus oli viimeisen kerran mukana lajimuotona Munchenissä 1972. Jos se olisi jäänyt aiemmin pois, niin ehkä Kailajärvellä olisi vielä enemmän arvokisamitaleita.

”Olen aina pitänyt harjoituspäiväkirjaa. Tästä näkee että esimerkiksi vuonna 1962 rautaa nousi viikon aikana treeneissä 836 kertaa ja yhteensä lähes 90 tonnia. Päälle 50 kilometriä palauttavaa aerobista lenkkiä”, Kailajärvi esittelee kirjaansa.

Mistä syystä painonnosto tuli lajiksenne?

”Yleisurheilu ja hiihto olivat ensimmäiset lajimme. Jorma kävi sitten Valmetin ammattikoulua ja siellä opettaja harrasti sitä. Jorma toi tangot ja painot kotiin ja siitä se lähti. Meitä nuoria painonnostajia oli paljon Toiviossa. Nuolialassa pidettiin silloin ainoana kansakouluna Suomessa lajin kilpailuja”, Kailajärvi muistelee.

JAAKKO Kailajärvi on elänyt Loukonlahdessa jo yli 50 vuotta.

JAAKKO Kailajärvi työskenteli pitkään Valmetilla sekä Tampereen talonrakennusosastolla sähköasentajana ja sen jälkeen palomiehenä.

Valmentaminen tuli mukaan kuvioihin heti aktiiviuran päätyttyä 1976. Kailajärvi toimi liiton päävalmentajana 15 vuotta.

Pisin valmennuspesti oli 25 vuotta Tapparan voimavalmentajana 1995-2020. SM-mitaleita tuli siis jääkiekostakin liki yhtä paljon kuin painonnostosta.

”Olin kerran palokunnassa Pekka Marjamäen kanssa samassa ryhmässä ja hän kysyi lähtisinkö Tapparan voimavalmentajaksi. Olin jo aiemmin ollut viisi vuotta Ilveksessä töissä”, Jaakko sanoo.

Kaikkiaan 10 kertaa olympialaisissa käynyt Kailajärvi kuntoilee yhä aktiivisesti ja pitää harjoituspäiväkirjaakin.

”Kun jo lapsena ja nuorena oppi liikkumaan paljon ja monipuolisesti, niin tapa on jäänyt. Painonnosto- ja kuntosalikin on yhä tuttu paikka.”