”NE värit, se loisto!” Hellevi Räikkönen vastaa empimättä hetkeäkään, kun häntä pyytää perustelemaan lasin viehätystä.
Pirkkalan Galleria 2:ssa aukesi torstaina näyttely, johon on koottu lasitaidetta 18 taiteilijalta. Samalla Suomen lasitaitelijoiden yhdistys Lasita ry juhlii 20-vuotista taivaltaan.
Teoksissa on käytetty useita erilaisia tekniikoita, sillä lasi taipuu taiteessa moneen muotoon. Joukossa on muassa digitaalisesti käsiteltyjä valokuvia, jotka on UV-tasotulostettu. Perinteisempää lasitaidetta edustavat esimerkiksi tiffany-tekniikalla tehdyt teokset.
”Lasi on materiaalina todella lumoava. Minulle kaikkein tärkeintä lasissa ovat heijastumat”, Suomen lasitaitelijat ry:n puheenjohtaja Hanna Virtomaa sanoo.
Näyttelyn kaikki taiteilijat ovat lasitaiteen ammattilaisia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taitelijat ovat ammattitason lasitaiteen tekijöitä. Hellevi Räikkösen mukaan yksittäisen ihmisen on Suomessa vielä vaikea profiloitua pelkäksi lasitaitelijaksi.
”Moni toimii alan opettajana tai heillä on joku muu ammatti, josta ansio tulee”, hän kertoo.
PIRKKALASSA auenneen näyttelyn teema on Satumainen lasi. Osa taiteilijoista on lähestynyt ajatusta satumaisesta lasista hyvin vapaasti, kun taas toiset ovat tulkinneet teemaa kirjaimellisemmin. Esimerkiksi Räikkösen oma teos perustuu Jakob Grimmin satuun kuudesta joutsenesta.
Puheenjohtaja Virtomaan teos on Matkalla mukana / Constant companion.
”Teoksessani on pieni tarina siitä, että meillä on kaikilla matkassa mukana jotakin. Mukana on myös sellaista matkaseuraa, jota emme välttämättä olisi halunneet mukaan”, Virtomaa selittää. Siksi hänen työssään mukana on lappuja, joissa on terveyteen vaikuttavia tautiluokituksia.
”Matkamusiikin saa kuitenkin valita itse. Minulle se on ollut Pomo [Bruce Springsteen] vuodesta 1978 alkaen.”
MILLAISTA lasitaiteen tekeminen sitten on? Näyttelyssä mukana olevan taitelijan Sirkka-Liisa Svenskin puhetta kuunnellessa käy selväksi, että työ ei ole ainakaan kärsimättömille. Moni asia voi mennä myös pieleen.
”On mietittävä tarkkaan, että ei lyö väärään kohtaan tai liian liian lujaa. Silloin joku paikka voi haljeta”, Svensk selittää. Halkeama tarkoittaa uutta yritystä.
Lasitaiteen tekijässä on myös ripaus extreme-urheilijaa.
”Harmittelin joskus, kun kurssille ei tullut porukkaa. Mietin, pitääkö minun alkaa mainostamaan kursseja sillä, että tämä on tosi vaarallista! Täällä voi tulla esimerkiksi haavoja ja polttaa kätensä uunissa, kun lämpötiloja nostetaan lähelle tuhatta astetta”, Räikkönen kertoo pilke silmäkulmassa.
LASITAN puheenjohtajan Hanna Virtomaan mielestä lasitaiteen arvostus on nousussa. Näkemykseen yhtyy myös Hellevi Räikkönen. Lasitaiteen tekijöiden mielestä lasia voisi kuitenkin hyödyntää nykyistä materiaalina nykyistä avarakatseisemmin.
”Kaikki kunnia Kaj Franckille Kilta-laseista ja käyttölasista, mutta voisi miettiä, miten lasia voisi muutenkin käyttää”, Virtomaa sanoo.
Lasintekijöiden mielestä lasia voisi hyödyntää laajemmin esimerkiksi rakennuksissa. Se voisi toimia esimerkiksi kerrostaloissa näkösuojana tai tilanjakajana. Ylipäänsä arkkitehtuurissa on heidän mielestään runsaasti käyttömahdollisuuksia lasille.
”Toivottavasti nautimme lasin satumaisesta maailmasta seuraavatkin 20 vuotta.”
Satumainen lasi II. Suomen lasitaitelijat Lasita ry:n näyttely Galleria 2:ssa (Suupantori 2) 14.8. asti. Avoinna ma–pe klo 10-19.
Juttua korjattu 10.8. kello 9.10: Lasita ry:n puheenjohtajan sukunimi on Virtomaa, ei Virtomäki, kuten jutussa aikaisemmin virheellisesti luki.
