Pirkkalan Muinaismarkkinoilla tänään esiintyvä arkeologi lyttää myytin: ”Viikinkikypärät sarvineen ovat ruotsalainen kansallisromanttinen keksintö 1800-luvulta”

Ovatko ruotsalaiset enemmän viikinkejä kuin suomalaiset? "Mitä vikaa on metsäläisyydessä", kysyy arkeologi Sami Raninen.

SUOMALAISTA rautakauden elämää voi käydä seuraamassa Pirkkalan Muinaismarkkinoilla tänä viikonloppuna. Kuva viime kesältä. Kuva: Anna Haapavaara

PIRKKALA on nostanut viime vuosina profiiliaan viikinkiaikaisena asuinpaikkana. Ansio tästä kuuluu Pirkkalankylällä tehdyille rautakautisille muinaislöydöille.

Viikinkiajasta puhuttaessa suomalainen trauma ja oletus on eittämättä, että ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset ovat oikeita viikinkejä ja suomalaiset lähinnä rautakauden metsäläisiä.

Näin tilanne näyttäytyy ainakin urheilukatsomossa. Siellä ruotsalaisten sarvelliset fanikypärät kiiltävät jättäen varjoonsa leijona- ja huuhkajafanien hikiset lippikset.

On löydetty yksi kokonaisena säilynyt viikinkiaikainen kypärä, eikä siinä ollut sarvia.

”Mitä vikaa on metsäläisyydessä?” täräyttää Pirkkalassa rauta- ja viikinkiaikaa tutkinut arkeologi Sami Raninen.

MUSEOVIRASTOSSA amanuenssina työskentelevä Raninen esiintyy puhujana tänä viikonloppuna Pirkkalan Muinaismarkkinoilla. Hän huomauttaa, että kuvaukset viikingeistä ovat pitkälti Ruotsissa kansallisromanttisessa hengessä 1800-luvulla syntynyt myytti, jolla ei ole totuuspohjaa.

”Ei viikingeillä ollut sarvikypäriä. On löydetty yksi kokonaisena säilynyt viikinkiaikainen kypärä, eikä siinä ollut sarvia.”

Viikinki oli rautakaudella Ranisen mukaan pikemmin ammattinimike.

”Viikingillä tarkoitettiin soturia, joka lähti merille tekemään sotaretkeä. Pohjoismaisesta näkökulmasta oli kyllä kiinnostavaa, että tuohon aikaan seudulta tehtiin ekspansiivisia matkoja kauas”, Raninen sanoo.

VIIKINKIAIKA oli osa rautakautta ja sijoittui molemmin puolin 1000-lukua. Se on saanut myöhemmin erilaista kuorrutusta päälleen. Raninen huomauttaa, että viikinkiaihetta mainosti onnistuneesti myös saksalaissäveltäjä Richard Wagner oopperoissaan.

”Yhtä lailla jos Suomesta olisi koottu joukko miehiä laivaan ja lähdetty rosvoretkelle, oltaisiin oltu viikinkejä sanan merkityksessä”, Raninen toteaa.

KÄSITYS viikinkiajan ja rautakauden Suomesta on Ranisen mukaan muuttunut tutkimuksen ansiosta runsaasti viimeisen 15 vuoden aikana. Suomen asutettiin paljon aiemmin luultua yleisemmin rautakaudella.

”Asuinpaikkoja tuolta ajalta tunnetaan tunnetaan nyt sellaisista Suomen kolkista, joita ei aiemmin tiedetty”, Raninen kertoo.

Hänen työhönsä Museovirastossa kuuluu muun muassa yleisön tekemien muinaislöytöjen vastaanotto ja tutkiminen.

Pirkkalan Muinaismarkkinat Reipin alueella (Museotie 9) la–su 8.–9.7.