Missä ovat Pirkkalan Tursiannotkon viikinkiaikaisen muinaisalueen haudat? Yhtäkään ei ole löydetty – ”Selitys voi olla yksinkertaisesti, että…”

Arkeologi Sami Raninen on Pirkkalankylän muinaisalueen asiantuntija. Muinaismarkkinoilla hän kertoo, minkälaista elämä viikinkiaikana oli uuden tutkimuksen valossa.

ARKEOLOGI Sami Raninen on tehnyt kollegoineen useita hienoja löytöjä Pirkkalankylän muinaisjäännösalueelta Tursiannotkosta. On arvoitus, miksi kaivauksissa ei ole törmätty yhteenkään rautakauden hautaan. Raninen vierailee lauantaina Pirkkalan muinaismarkkinoilla luennoimassa, mitä uusin tutkimus kertoo viikinkiajasta.

PIRKKALANKYLÄLLÄ sijaitsevan rikkaan muinaisjäännösalueen Tursiannotkon iso arvoitus on, missä ovat rautakauden pirkkalalaisten asukkaiden haudat. Yhtään ei ole löydetty.

”Sikäli erikoista, että yleensä haudat löydetään ensin ja asuinpaikat ovat vaikeampia löytää”, sanoo Pirkkalassa viikinkiaikaa tutkinut, nykyisin Museovirastossa amanuenssina työskentelevä arkeologi Sami Raninen.

Raninen tunnetaan Pirkkalassa sijaitsevan rautakautisen muinaislöytöalueen Tursiannotkon uranuurtajana. Hän johti pitkään Tursiannotkossa tehtyjä kaivauksia.

Tuloksena oli ainutlaatuisen hyvin säilyneitä löytöjä, niin esineitä karhunhammasamuleteista helmiin kuin useita myöhäisrautakauteen tai 1200-luvulle ajoittuvaa rakennusta.

HISTORIANTUTKIJA Tiina Miettinen kuvasi Pirkkalankylän keskeistä muinaisjäännösaluetta viime kesänä.

Tursiannotkon myöhäisrautakautinen asuinpaikka on syntynyt tämän hetken tiedon mukaan viikinkiajan (800-1050) aikana viimeistään 900-luvulla. Muun suomalaisen aineiston perusteella voi olettaa, että kylällä on ollut käytössä yhteinen kalmisto.

”Pirkkalankylällä on asuttu niin kauan, että kalmiston koko on kymmeniä, ellei satoja neliömetrejä”, Raninen arvioi.

Hautaukset olivat ensin polttohautauksia noin vuoteen 1000 asti. Niistä saattoi jäädä maan päälle merkiksi kiviröykkiö, mutta myös tasamaan polttokenttäkalmistoja on olemassa.

Sitten siirryttiin ruumishautauksiin, joita tehtiin melko mataliin kuoppiin. ”Hautapaikat eivät välttämättä erotu maan päälle. Niiden kohdalla voi olla painauma”, Raninen kertoo.

Hän pitää omituisena, ettei haudoista ole löytynyt mitään merkkejä.

”Hautauksia on voitu tehdä kauemmas asuinpaikasta, vaikkapa nykyisen Vanhan kirkon seudulle. Yleensä haudat ovat kuitenkin lähempänä asuinpaikkaa.”

TURSIANNOTKON muinaisjäännösalue. 1 Hiidenmäki, 2 Juoksianoja, 3 Katajamäki, 4 Sapala Toiva, 5 Juoksianoja, 6 Kalmo, 7 Leuku. Näistä Kalmon ympäristöä on tutkittu, mutta merkkejä haudoista ei ole löytynyt. Sapalassa oleva kiviröykkiö on vielä tutkimatta. Kartta Tampereen museoiden Tursiannotko-julkaisusta

”Selitys sille, ettei hautoja ole löydetty, voi myös olla yksinkertaisesti, että haudat ovat jääneet huomaamatta rakentamisen aikana ja tuhoutuneet suureksi osaksi”, Raninen sanoo ja lisää, että Pirkkalankylällä suurin osa maastosta on kuitenkin melko koskematonta.

PIRKKALANKYLÄLLÄ on muutamia paikkoja, joita on arveltu mahdollisiksi kalmistoiksi.

Niistä kirjoittaa Pirkanmaan vanhoihin hautauksiin ja hautaustapoihin perehtynyt arkeologi ja tutkija Ulla Moilanen kirjassa Tursiannotko, tutkimuksia hämäläiskylästä viikinkiajalta keskiajalle.

Yksi mahdollinen hautapaikka on niin sanottu Sapalan röykkiö, maan päälle näkyvä kiviröykkiö muinaisjäännösalueen itäosassa. Sitä ei ole tutkittu.

Paikannimen perusteella on arveltu Kalmo-nimisen alueen voineen olla hautapaikka. Arkeologin valvonnassa tehty kartoitus metallinilmaisimella ei kuitenkaan tuottanut tuloksia. Myös niin sanottua Sippolan tonttia alueen luoteisosassa on pidetty mahdollisena tuhoutuneena kalmiston paikkana.

Tursiannotkossa hautaukset muuttuivat rautakaudella vähitellen polttohautauksista ruumishautauksiksi. Ei tiedetä, tehtiin kyläläisten ensimmäiset ruumishautaukset samaan paikkaan polttohautauksien kanssa. Lähimmät tunnetut ruumiskalmistot sijaitsevat Moilasen mukaan Nokialla Pyhäjärven toisella puolella.

…ruumishautoja voisi etsiä asuinpaikkaa lähinnä sijaitsevilta hiekka- ja moreenimailta

Arkeologi Ulla Moilanen

ON MYÖS mahdollista, että hautapaikat olivat Pirkkalan nykyisen Vanhan kirkon ja hautausmaan tienoilla, missä asiaa tutkineen Georg Haggrénin mukaan ovat sijainneet myös Pirkkalan ensimmäiset kirkot.

Osa rautakautisista kalmistoista nimittäin jäi kristinuskon tultua Suomeen kirkon omistukseen ja niihin jatkettiin hautaamista vielä keskiajalla. Näin on tehty muun muassa Sastamalan Pyhän Marian kirkon ja Pälkäneen Pyhän Mikaelin keskiaikaisten kirkkojen paikalla.

Arkeologi Ulla Moilanen arvioi artikkelissaan, että kirkon tontin savimaa ei ollut sopivaa rautakautisten ruumishautojen kannalta. Hän ehdottaa, että rautakautisten asukkaiden ruumishautoja voisi etsiä asuinpaikkaa lähinnä sijaitsevilta hiekka- ja moreenimailta.

HAUTAMYSTEERI voi jäädä pitkäksi aikaa ratkaisematta. Tursiannotkoon ei ole Sami Ranisen mukaan suunniteltu jatkokaivauksia, vaikka laajasta ja mielenkiintoisesta alueesta on tutkittu vain murto-osa.

Kaivauksia tehdään Ranisen mukaan yleensä erilaisten rakennushankkeiden alla. Näissä niin kutsutuissa pelastuskaivauksissa alue tutkitaan ennen rakentamista. Pirkkalankylän isot kaivaukset on tehty pääosin Anian rantatien parannushankkeiden takia.

”Tietenkin jos rahoittaja löytyy, voidaan alueita tutkia myös muulloin. Pirkkalankylällä tehtiin yleisökaivauksia, jotka olivat Pirkkalan kunnan ja Vapriikin yhdessä rahoittamia”, Raninen kertoo.

RANINEN saapuu viikonloppuna Pirkkalaan luennoimaan viikinkiajasta ja paljastaa, että hänellä on paraikaa tekeillä Tursiannotkon löydöksiä käsittelevä laaja tieteellinen julkaisu.

Arkeologi Sami Raninen: Viikinkiaika uuden tutkimuksen valossa. Yleisöluento Pirkkalan muinaismarkkinoiden ohjelmateltassa la 8.7. klo 13.30.