PIRKKALASSA kuoli viime vuonna puolet enemmän ihmisiä kuin kahta vuotta aiemmin. Vuonna 2020 kuolleita oli vain 108 henkeä, viime vuonna 165.
Tilastokeskuksen tiedot kertovat, että kuolleisuus kasvoi Pirkkalassa erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä. Aivan vanhimmissa ikäluokissa kuolleisuus jopa moninkertaistui kahdessa vuodessa.
Ikäluokassa 80-84-vuotiaat kuolleiden määrät vuosilta 2020 ja 2022 olivat 10 ja 31, eli kuolleita oli kolminkertainen kahden vuoden takaiseen. Yli 95-vuotiaita kuoli vuonna 2020 kolme, viime vuonna kahdeksan. 90-94 vuotiaita kuoli Pirkkalassa kaksi vuotta sitten 14 , viime vuonna 28.
Viiden vuoden ikäluokkiin jaettuna luvuissa on Pirkkalan pienen otoksen takia satunnaishajontaa. Kun vertaa kaikkien 65 vuotta täyttäneiden pirkkalalaisten kuolintapausten määrää vuosina 2020 ja 2022, luvut ovat 94 ja 146.
Alle 45-vuotiaden kuolleisuudessa ei ole Pirkkalassa käytännössä eroja vuosien välillä.
VÄKILUVUN kasvu ei selitä kehitystä. Pirkkalan väestö kasvoi vuodesta 2020 vuoteen 2022 kolme prosenttia. Viime vuonna kuolleiden suhteellinen osuus väestöstä oli 0,81 prosenttia. Vuonna 2020 luku oli 0,50 prosenttia.
Myös niin sanottu ikävakiointi vaikuttaa kuolintapausten määrään, mutta väestön vanheneminen selittää kehitystä vain osittain. Vuonna 2020 Pirkkalassa asui 1575 yli 75-vuotiasta ihmistä, vuonna 2022 heitä oli tuossa ikäryhmässä 1767 eli 12 prosenttia enemmän.
GERONTOLOGIAN professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta toteaa Pirkkalaiselle, että tarkemmin asiaa tutkimatta on vaikea sanoa varmasti mikä selittäisi kuolleiden määrän kasvua.
”Arvelisin, että on monta yhtäaikaista syytä. Kun väestö kasvaa ja vanhenee, kuolemia luonnollisesti tapahtuu enemmän. Lisäksi on toki todennäköistä, että korona-aika, sekä tauti itse että sairauksien toteamisen ja seurantakäyntien viivästyminen ovat vaikuttaneet asiaan”, Jylhä sanoo.
LÄÄKÄRILEHTI toteaa viime vuoden lopulla ilmestyneessä artikkelissaan, että Suomen ylikuolleisuus on ollut huikeaa ja syyt ovat selvittämättä.
Lääkärilehden mukaan ylikuolleisuus antaa paremman kuvan koronan vaikutuksista kuin tilastoidut suorat koronakuolemat. Ihmisiä kuolee koronan jälkeen muun muassa infarkteihin ja veritulppiin. Kuolemia lisää lehden mukaan sekin, että muita sairauksia jää diagnosoimatta ajoissa, kun ihmiset eivät pääse tai uskalla mennä lääkärille.
Ylikuolleisuuden voi laskea Tilastokeskuksen aineistoista. Ennusteiden mukaan kuolemien olisi pitänyt lisääntyä vuosina 2019-2022 vuosittain muutamista sadoista 1200:een. Tutkijat ovat kiistelleet ylikuolleisuuden todellisesta määrästä. Arvioiden mukaan se oli vuonna 2022 noin 7000-9000.
Länsimaita vertailtaessa Suomessa ylikuolleisuus oli 20 maan joukossa Lääkärilehden artikkelin mukaan toiseksi suurinta. Tilanne oli huonompi vain Yhdysvalloissa.
Lääkärilehden haastattelema Väestöliiton asiantuntija Anna Rotkirch oli huolestunut, ettei ylikuolleisuudesta juuri puhuta. Hän vaati puolueetonta tutkimusta sen syistä.
