IHMISEN suunnitteluosasto teki aikoinaan suorastaan nerokasta työtä. Paitsi fyysiset ominaisuudet, ihmiselle rakennettiin yksi aineeton ominaisuus, jota hän voi määrätyillä rajoituksilla itse säädellä, nukkuminen.
Koska tuohon aikaan ei ollut televisiota, rokkikonsertteja, puhumattakaan juhannusfestareista, nukkumisaikaan visioitiin unet. Onhan todella pitkäveteistä vain maata pitkällään esimerkiksi kahdeksan tuntia.
Suunnittelijat huomioivat myös aikavyöhykkeet. Ihminen sai valoisien kesäöiden varalle silmäluomet. Koska juuri nyt on vuoden valoisin aika, tarkastellaan hieman nukkumista tällaisessa ajassa. Jotta eläimetkin tulevat huomioiduksi, pyysin tähän kolumniin asiantuntijaksi kissamme Lyylin. Kissahan tunnetaan nimenomaan nukkumisestaan.
NUKKUMISEEN sisältyy myös monia sairauksiin liittyviä ongelmia. Tässä ne ohitetaan, koska kolumnistilla ei ole minkäänlaista terveydenhoidon koulutusta. Paljon kuitenkin kokemusta aihepiiristä.
Juhannuksesta puhutaan myös yöttömän yön juhlana. Tällä kuvataan keskikesän yön valoisuutta ja senhän jokainen suomalainen tuntee. Kovin paljon ei tarvitse mennä etelämmäksi, niin jo yö tummuu kautta vuoden. Sieltä saapuville Suomen keskikesä on eksotiikkaa. Vaikka valoisuus tulee joulupukin tavoin joka vuosi, eivät kaikki siihen totu.
Moni syyttää kesän lyhyistä yöunista valoisuutta. Syy taitaa olla enemmänkin lyhyessä kesässä, josta täällä ilmaston kehitysmaassa yritetään repiä kaikki irti. Itse ratkaisen asian käyttämällä vakiovarusteena olevia silmäluomia. Itse asiassa talvikaupunkilaisena on tottunut öiden keinovaloihin. Äkkijyrkkä pimeys pikemminkin häiritsee.
Tuskin eroottiset unet ovat painajaisia, joten tämän päätelmän lopputulema on, että nautinnollisia ovat kesäiset unet.
MITEN kesä vaikuttaa eläimiin? Ainakin linnut nauttivat valosta. Sitä vartenhan ne lentävät jopa tuhansia kilometrejä. Juhannuksen alla sirkutus kuuluu lähes taukoamatta.
Toisin kuin ihminen, linnut ilmeisesti tulevat toimeen kesällä vähillä unilla ja kirivät takaisin palattuaan pimeään etelään. Ihmisen on turha yrittää samaa. Pöpiksi tulee ja on jatkuvassa humalatilassa. Juhannusyönä moni kokeilee, kun on jo valmiiksi siinä pöpitilassaan.
Kokemusasiantuntijani Lyyli tietää paljon nukkumisesta, koska kissa nukkuu yleensä 15–20 tuntia vuorokaudessa. Miten kesän valoisuus vaikuttaa? No ei juuri mitenkään. Kissahan pystyy nukkumaan hyvin myös päivällä. Tokihan myös ihminen joskus nukkuu päiväunia.
Kyllä kesä kuitenkin vaikuttaa Lyyliinkin. Suomihan pyörähtää kesämoodiin koivun lehtien auetessa. Kissan elämässä luonto on Uittamossakin tapahtumanäyttämö.
NÄETKÖ kesäyössä valoisampia unia? Ovatko pimeyden painajaiset kadonneet? Kesään liittyy myös erotiikka, ihminen on aktiivisimmillaan. Tuskin eroottiset unet ovat painajaisia, joten tämän päätelmän lopputulema on, että nautinnollisia ovat kesäiset unet. Huomattava on myös näinä kohoavien elinkustannusten aikana, että unien hinta on ennallaan. Virkistävää.
Kesällä ei kuitenkaan kannata virkistyä liikaa. Yhä enemmän painotetaan nukkumisen terveysvaikutuksia. Vaikka ihminen on tiedottomassa tilassa noin kolmanneksen elämästään, ei ole hukkaan heitettyä aikaa se. Mutta kyllä yhden poikkeuksen voi tehdä juhannusyönä. Se on ainoa yö, jolloin suomenlippukin on hereillä.
Kirjoittaja on Härmälänrannan talvi- ja Pirkkalan Uittamon kesäasukas.
