KESÄKUUN ensimmäisenä lauantaina Tampere-Pirkkalan lentokentällä kuultiin historian siipien havinaa. Sähkölentokone laskeutui kentälle tiettävästi ensimmäistä kertaa. Se viipyy Pirkkalassa vielä kuluvan viikon.
Joko ilmailun vihreämpi tulevaisuus on täällä? Ei ihan vielä, mutta sitä kohti mennään.
Pirkanmaalla on meneillään hanke, joka luotsaa lentokenttää vähähiilisiin energiaratkaisuihin. Saadakseen tavoitteeseen konkreettista tuntumaa hanke on vuokrannut kahdeksi viikoksi Helsingin Sähkölentokoneyhdistykseltä aluksen, joka on ensimmäinen Suomeen hankittu sarjavalmisteinen sähkölentokone.
Kaksipaikkainen ultrakevytkone edustaa sitä, mitä sähkölentäminen tyypillisimmillään on ja sen avulla hanke voi tutkia käytännössä, mitä sähkölentäminen lentokentältä ja sen ympäristöltä edellyttää.
Hankkeen tavoitteet voivat toteutuessaan tehdä Tampere-Pirkkalasta liikennelentokentän, joka voi tarjota kaiken, mitä vähäpäästöinen ilmailu tarvitsee.
Tarpeet ovat monenlaiset alkaen energianlähteistä, todetaan TMP Zero -hankkeessa.
Siksi kentälle valmistuu lähiaikoina aurinkovoimala. Koska sähköä pääenergianlähteenään käyttävää lentokalustoa on vielä vähän, voimalan tuotto käytetään kentän alueella sijaitsevien Patria Pilot Trainingin ja ammattiopisto Tredun tilojen tarpeisiin.
”Hankkeella haetaan laajempaa tietämystä myös tilanteesta, kun pitäisi varastoida suuria määriä sähköenergiaa”, Pirkkalan kunnan elinkeinojohtaja Marita Jaatinen kertoo.
Finavian kanssa tartumme tiekartan valmistamiseen ensi syksynä siitä, millaisia asioita täytyy tapahtua kentällä, jos yhtiöt alkavat operoida sähkölentokoneilla
Tommi Laitinen
NYKYISIN liikennesektori tuottaa noin neljänneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja niiden suhteellinen osuus uhkaa tulevaisuudessa kasvaa, jos riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ei saada leikattua.
Mitä kaikkea lentoasemapalveluilta vaatii sähkölentokoneen perustavaa laatua oleva velvoite, siis se, että kaksi 60-kiloista akkua voidaan ladata täyteen? Entä jos kone on suurempi ja tehokkaampi? Entä jos lentokoneiden polttoaine onkin jokin päivä vety?
SÄHKÖLENTÄMINEN tarvitsee energian lisäksi sopivat rakenteet.
Hankkeen tarkoituksena onkin selvittää, millaisia ratkaisuja tulevaisuuden kalusto niin ilma- kuin tieliikenteessäkin edellyttää. Siksi kartoitettavana on ollut puhtaan energianlähteiden ja varastoinnin lisäksi lentoaseman toimintaan liittyvä kalusto eli lentokoneet, dronet, maahuolintalaitteet, logistiikkakuljetukset sekä joukkoliikenneyhteydet.
Työstettävänä on myös kaluston tulevaisuuden käyttövoimien, akkusähkön ja vedyn, infrastruktuuritarpeet.
”Tampere-Pirkkalan täytyy olla kehittämisessä mukana, kun mennään kohti vähäpäästöisemmän liikenteen aikakautta”, Jaatinen kommentoi.
Valmiuksien rakentaminen ei käy ihan hetkessä, mutta on oleellista, koska kentän kehittäminen palvelee kaikkia sen toimijoita.
”Tampere-Pirkkalan saavutettavuuden kannalta on tehty paljon töitä ja onkin saatu hyvin matkustajaliikennettä. Edistämme myös rahti- ja logistiikkaliikennettä ja se tarjoaa hyviä näkymiä. Puolustusvoimillekin kenttä on strateginen paikka”, Jaatinen sanoo.
Koska sähkölentokoneet ovat toistaiseksi pieniä, alle 20-paikkaisia aluksia, se johdattaa Jaatisen mielestä kysymyksiin, luovatko ne uuden mahdollisuuden lähiliikenteen uudelle tulemiselle. Se merkitsisi lentoliikenteen määrän kasvua, mihin on Tampere-Pirkkalassa syytä niin ikään varautua.
”Ehkä ilmailuala kokee isommankin murroksen kuin pelkästään polttoaineeseen liittyvän? Tulevaisuutta voi vain arvailla tällä hetkellä.”
HANKKEEN yhteydessä tutkitaan myös digitalisaation suomat mahdollisuudet lentokenttätoiminnan toiminnan tehostamiseen.
Nykytilan ja tulevaisuuden tarpeiden hahmottelemisessa hanke hyödyntää digitaalisia ratkaisuja luomalla lentoasemasta ja sen liikenteestä digitaalisen kaksosen (digital twin). Se on todellisen ympäristön virtuaalinen vastine, jonka avulla voidaan mallintaa tulevaisuuden kaluston energiantarpeita ja näin määrittää tarvittavan energiainfrastruktuurijärjestelmän mitoitusta ja kokoa.
”Mallilla voi muun muassa tutkia vaihtuvien sääolosuhteiden ja lentoliikenteen määrän ja tiheyden vaikutusta energiantarpeisiin”, projektipäällikkö Tommi Laitinen selventää.
EAKR-rahoitteisessa Tampereen yliopiston ja Pirkkalan kunnan hankkeessa ovat myös muun muassa Finavia ja Patria. Kaksivuotinen hanke loppuu elokuussa. Jatkoakin tavoitteille on luvassa, Jaatinen sanoo.
”Finavian kanssa tartumme tiekartan valmistamiseen ensi syksynä siitä, millaisia asioita täytyy tapahtua kentällä, jos yhtiöt alkavat operoida sähkölentokoneilla”, Laitinen toteaa.
