PIRKKALAN teknokraatit kumileimasivat Pirkkalan kokemattoman untuvikkovaltuuston avustuksella loukonlahtelaisten tulevaisuuden vastoin Suomen Kuntaliiton suosituksia jopa vuosikymmeniksi – ainakin mielikuvissa.
RIITTA KUISMASEN (kd.) ponsiesityksen hylkääminen Pirkkalan valtuustossa viime kuussa ei ole demokratiaa. Ponsiesitys koski Loukonlahden liian tiiviiksi koetun kaavan toteuttamista vaiheittain ja ympäristöystävällisemmin.
Esimerkiksi Loukonlahden täydennystä vastaava kaava toteutettiin Tampereen Veisussa, kun Ahlmanin maatalouskoulun lehmien laidunniityistä murto-osa kaavoitettiin pientalo-alueeksi. Tätä osa-aluetta ei myöskään rakennettu kerralla täyteen. Myös lehmien laidunniittyä, puistoa ja kevyenliikenteen väyliä jätettiin riittävästi.
Ylisukupolvinen estetiikka ja kestävyys ovatkin tärkeitä käsiteitä, kun rakennetaan uutta ja muokataan ainutlaatuista vanhaa asuinympäristöä. Myös arkkitehdit osaavat ottaa tämän huomioon kun kaavaa ryhdytään toteuttamaan.
NYKYISIN Pirkkalan kuntaa voidaan pitää kunta-kaupunkina Tampereen kehätien sisäpuolelta: Onhan Pirkkala nykyisin seuturatikka-sunnitelmineen tiiviissä ja saumattomassa yhteydessä Tampereen ”metropoli”-alueeseen.
Kaupunkipoliittisessa toimintaohjelmassa 2021-23 Kuntaliitto painottaa, että kaupunki-kunnat huolehtivat sujuvasta arjesta, viihtyisästä, turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä sekä yhdyskuntatekniikan palveluista ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti siten, että taloudellinen toiminta sopeutetaan luonnon reunaehtoihin samalla kun tuetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta:
”Asukkaiden osallisuutta suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin lisäävien toimien ohella on tärkeää kehittää sellaisia osallisuuden tapoja, joilla asukkaat saavat tukea omaan hyvinvointiinsa ja kokevat kuuluvansa yhteisöön.”
Kuntaliitto viittaa myös ohjelmassaan ylisukupolviseen kestävyyteen:
”Kaupunkien demokratia ja osallisuuden kehittämistarpeet liittyvät läheisesti kestävyysmurroksen toteuttamiseen ja kestävään päätöksentekoon. Kestävyysmurros voidaan toteuttaa onnistuneesti vain yhdessä asukkaiden kanssa. Onnistuakseen muutos vaatii sitoutumista ja mahdollisuutta olla itse määrittelemässä sen suuntaa.”
Toteutus-esimerkkejä Kuntaliitto antaa myös monia. Lisäksi se peräänkuuluttaa sosiaalisesti oikeudenmukaista kaupunkidemokratiaa mm. tarjoamalla osallisuuskeinoja eri sukupolville. ”Edustuksellisen demokratian näkökulmasta kestävä kehitys edellyttää kaukokatseista päätöksentekoa, sillä päätösten vaikutukset saattavat todentua vasta seuraavalla valtuustokaudella tai ehkä vasta seuraavan sukupolven aikana.” Tämä oli myös Kuismasen ponsiesityksen perusteena.
Kuntaliitto muistuttaa myös, että kestävä kehitys edellyttää myös entistä tarkempaa politiikkayhdenmukaisuutta, mikä on nyt kuitenkin hukassa: edellinen Pirkkalan valtuusto kaatoi Toivion alueen jättimäisen kaavoitus-suunnitelman asukkaiden vastustuksesta kun nytkin yli tuhat tahoa vastusti Loukonlahden kaavaa adressilla.
”Olennaista ei ole enää vain yhden päätöksen vaikutukset, vaan useiden eri päätösten yhteisvaikutukset samanaikaisesti ihmisille, ympäristölle ja taloudelle”
Katse tulisikin ensin suunnata mieluummin Tampereen kehätien ulkopuolelle esimerkiksi Sankilaan tai tänne Toivioon kuin maisemallisesti kauniiseen, avaraan ja vehreään Loukonlahteen.
AISTIT ja tieto, mielikuvitus, muistot sekä tunteet vaikuttavat siihen mitä arvostamme. Onkin toivottavaa, että tämä Loukonlahden kaava-asia otetaan vielä käsittelyyn ja kuunnellaan lisää ihmisiä sekä asiantuntijoita.
Toivon myös, että Loukonlahden kohtaloa ei ole vielä lopullisesti sinetöity, vaan asiassa huomioidaan paremmin vielä niin nykyisiä kuin tuleviakin sukupolvia kuten nyt lähettämäni jutun perusteella voimme kaikki todeta ja toivoa.
Timo Lehtinen
Pirkkala
