JOS Haikan lavalla haluaisi järjestää viikonloppuun sijoittuvat kesähäät, varauskalenteria pitäisi selata aina vuoteen 2025 asti. Niin suosittu juhlapaikka viehättävällä niemellä sijaitseva tanssipaikka on.
Luonnonkauniissa paikassa sijaitsevasta tanssilavasta pääsee onneksi nauttimaan muutenkin kuin yksityistilaisuuksissa. Kesällä 2023 tanssilavalla järjestetään liki 15 tanssi-iltaa, joiden päiväksi on vakiintunut sunnuntai.
Haikan omakotiyhdistyksen aktiivi ja tanssilavan talonmiehenä jo pitkään toiminut Jussi Koskinen ei tunnustaudu tanssi-ihmiseksi. Silti hän tietää, että vakikävijät ovat ottaneet tanssilavan omakseen.
”Tanssijat ovat etenkin pariskuntia. Sinkkuja kuitenkin kaivattaisiin mukaan”, Koskinen kertoo.
Haikan lavan lähellä asuvan omakotiyhdistyksen aktiivin Kirsi Raution mukaan tanssilavan suosio näkyy asuinalueen katukuvassa.
”Jos täällä on hyvä esiintyjä, kadut ovat pitkälle täynnä autoja. Parkkipaikatkaan eivät riitä”, hän kuvailee.
Paikan arvostuksesta tanssikansan keskuudesta kertoo se, että tanssilava valittiin viime kesänä Suomiviihde-lehden lukijaäänestyksessä Suomen kolmanneksi kauneimmaksi kesälavaksi. Kesän esiintyjäkalenteri viliseekin tanssitaivaan tähtinimiä, vaikka lava on kooltaan varsin pieni. Esiintymislavalle kipuavat tänä kesänä muun muassa pitkän linjan iskelmäkonkari Markku Aro sekä entiset tangokuninkaat Tomi Markkola ja Kari Hirvonen.
HAIKAN lavan alueella on tanssittu pitkään. Ensimmäinen avolava paikalle valmistui jo 1930- ja 1940-lukujen vaihteessa. Nykymuotoinen mutterilava nousi Haikkaan vuonna 1955 ajan hengen mukaisesti talkootyöllä.
Alusta asti lavaa on hoitanut Haikan omakotiyhdistys, tosin vuodesta 2017 asti sunnuntaitanssien järjestämisestä on vastannut turkulainen ohjelmatoimisto Gramofoni.
Tällä hetkellä lavan kapasiteetti on 150 henkilöä, mutta menneillä vuosikymmenillä paikalle on ahtautunut jopa yli nelinkertainen määrä väkeä.
”Parhaimmillaan alueella on ollut noin 700 ihmistä, kun Kirka esiintyi täällä”, Koskinen kertoo.
Kirkan lisäksi Haikan lavalla on nähty muun muassa Georg Malmstén, Pekka Puupää -kaksikko Esa Pakarinen ja Masa Niemi sekä Eino Grön.
”Muistan, kuinka Eino Grön soitti minulle ja ilmoitti, että hän tulee sinne Haikan lavalle taas esiintymään. Avasin kalenterin ja ilmoitin, että koko kesä on täyteen varattu. Hän jopa vähän närkästyi siitä”, Koskinen muistelee.
Haikan lava ei pysty välttämättä houkuttelemaan esiintyjiä esimerkiksi uutuuttaan kiiltelevällä takahuoneella tai hienoimmalla äänentoistolla. Lava kuitenkin voittaa tunnelmassa sen minkä hienostelussa häviää. Valituksia esiintyjiltä ei ole kuulunut ainakaan talkooväen korviin.
”Kokeneemmat esiintyjät ovat nähneet kaikenlaisia paikkoja. Meillä ei ole esimerkiksi ole sosiaalitilaa, jossa olisi suihkut ja saunat”, Koskinen toteaa.
”Mutta järvi meillä on”, Rautio huikkaa väliin.
SIJAINTI Tampereen läheisyydessä on vaikuttanut siihen, että Haikan lavalla on kuvattu vuosien saatossa monenlaisia televisiotuotantoja. Tanssipaikka näkyy esimerkiksi Ylen maalaiskomediassa Turvetta ja timantteja, joka pyörii tälläkin hetkellä televisiossa uusintana. Sarjassa Haikan lava on muuttunut kuvitteelliseksi Kesä-Hillevin tanssilavaksi.
Turvetta ja timantteja -sarjassa myös Koskinen pääsi kokeilemaan taitojaan näyttelijänä.
”Olin tuossa lippukopilla. En muista, oliko repliikkini hyvää juhannusta”, Koskinen muistelee naureskellen.
Lähivuosina Haikan lavalla on kuvattu muun muassa Timo Koivusalon ohjaamaa elokuvaa Olavi Virrasta. Elokuvassa Lauri Tilkasen esittämän Virran auto ulosmitataan Haikan lavan pihamaalla.
TANSSILAVAN ylläpito pyörii kokonaan talkoovoimin. Keikat myy nykyään Gramofoni ja tanssien talkoolaiset tulevat sen kautta, mutta lavan kunnossapidosta vastaa Haikan omakotiyhdistys. Yhdistyksen toiminta on nykyään vakaalla pohjalla, mutta aina ei ole mennyt yhtä hyvin. Koskisen mukaan vaikeuksia oli etenkin 1980-luvulla.
”Silloin toiminnassa oli notkahdus. Tanssilavan toimintaa ei katsottu hyvällä myöskään naapurustossa.”
Haikan lavan suosio elpyi uudelleen 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla. Kuitenkin vielä 1990-luvulla rakennettu viranomaisten vaatima vesivessa oli niin iso investointi, että se asetti koko toiminnan jatkumisen vaakalaudalle.
”Silloin rahat olivat niin vähissä, että puheenjohtajan piti lainata vesivessaa varten omistaan.”
Täksi kesäksi tanssilavasta on korjattu muun muassa vuotava katto.
”Isommat ja tärkeimmät hommat on nyt tehty. Katto ei vuoda ja pinnat ovat kunnossa.”
Haikan lavalla menee hyvin, ja myös Koskinen on lupautunut toimessaan ainakin vielä kaksi vuotta. Lavan toiminnan jatkuminen edellyttää, että innokkaita talkoolaisia löytyy myös tulevaisuudessa. Pitkän linjan talkoomies Koskinen onkin tehnyt tilanteesta tarkan havainnon.
”Ihmisiä saa nykyään heikommin talkoisiin. Nuoret aikuiset elävät hektistä elämää. He eivät pysty välttämättä sanomaan, mitä he kahden viikon päästä tekevät.”
Juttua muokattu 1.9. klo 15.03: Lisätty juttuun tieto, että Gramofoni on vastannut lavalla sunnuntaitanssien järjestämisestä vuodesta 2017. Lisäksi tarkennettu jutun kohtaa, jossa kerrottiin, että Gramofoni vain myisi lavalla järjestettävät keikat, mutta muusta toiminnasta ja lavan kunnossapidosta vastaisi omakotiyhdistys. Tosiasiassa myös tanssien talkoolaiset tulevat Gramofonin kautta.
