”VIIKKO sitten juoksi kauris lähes terassin ovesta sisään, mutta sai käännettyä kurssinsa ennen ovea ja loikki naapurin puolelle aitojen yli.”
KAURIIT ovat pirkkalalaisille läheisiä, joskin usein ärsyttäviä, naapureita. Monilla kuntalaisilla on kokemuksia pihoissaan hiippailevista, autotielle hyppäävistä ja peltomaisemassa rauhaisasti ruokailevista eläimistä. Niistä tehdään havaintoja niin tiiviillä asuinalueilla kuin Pirkkalan maaseutumaisissa osissakin.
Se, onko naapurussuhde hyvä vai huono, riippuu tilanteesta.
PIRKKALAINEN tiedusteli kyselyllä, missä päin kuntaa lukijat ovat kohdanneet peuroja tai kauriita ja millaisia kohtaamiset ovat olleet. Lehden nettisivuilla julkaistuun kyselyyn tuli viikon aikana 60 vastausta.
Vaikka kyselyssä kysyttiin havaintoja sekä peuroista että kauriista, nykyisten nimitysten mukaan Pirkkalassa esiintyy lähinnä kauriita.
Kunnan alueella elää laajalti kahta hirvieläinlajia, metsäkaurista ja valkohäntäkaurista. Jälkimmäinen tunnetaan myös nimellä valkohäntäpeura. Kotimaisten kielten keskus on kuitenkin määritellyt valkohäntäpeuran vanhentuneeksi nimeksi, joten tässä jutussa käytetään suositeltua valkohäntäkauris-nimeä.
Muita kauris- tai peuralajeja esiintyy Pirkkalassa vain harvoja yksilöitä, arvioi suurriistavirka-apua (SRVA) viranomaisille tarjoava paikallinen yhdyshenkilö Jari Huitula.
Eniten mainintoja kauriiden tai peurojen havaintopaikoista tuli Killosta, Pirkkalankylästä, Takamaalta, Pereeltä ja Kurikasta.
KAURIIT eivät ole rajoittuneet Pirkkalassa pienelle alueelle, vaan niitä elää eri puolilla kuntaa. Kyselyssä eniten mainintoja kauriiden tai peurojen havaintopaikoista tuli Killosta, Pirkkalankylästä, Takamaalta, Pereeltä ja Kurikasta.
Useissa vastauksissa eläimiä pidettiin ilahduttavana näkynä, joka kuuluu maaseudulle ja lisää osaltaan Pirkkalan luonnonläheistä charmia.
”Killossa [näen] lähes päivittäin. Kerrostaloasujana pidän niistä kovin. Minusta on hienoa, että keskellä Pirkkalaa on vielä alueita, joissa metsän eläimet voivat liikkua ja elellä vapaasti.”
”Kurikan metsissä liikkuessa. Jokainen kohtaaminen on ollut todella ilahduttava. Aivan mahtavaa, että kauriita liikkuu näissä meidän metsissä.”
”Tässä naapurustossa Sankilan kylän pelloilla kauriita näkee usein kun lenkkeilee tai autoilee. Näky on miellyttävä ja kuuluu maalaismaisemaan.”
MONI vastaaja näki kauriiden suuressa määrässä ja kesyyntymisessä selviä haittoja. Niiden kerrottiin tuhoavan kotipuutarhojen istutuksia tehokkaasti, eivätkä ne aina kavahda ihmisiä tai koiria. Osa vastaajista oli huolissaan punkkien leviämisestä.
”Olemme asuneet haja-asutusalueella Koivistossa metsän keskellä yli 30 vuotta. Viime talven ja kevään aikana peurat ovat syöneet osan pihamme kasveista aika perusteellisesti: kahdeksan tuijaa on kaluttu lähes kokonaan, pensaat ja viimeisimmäksi vihreinä melkein koko talven pysyneet muratit ruukuista eri puolelta taloa. Yksi naapureistamme on suojannut lähes kaikki kasvinsa verkoilla. En jaksa innostua tällaisesta kasvien vankileiristä.”
”Moottoritien paremman aidan teon jälkeen [kauriit tai peurat] eivät pääse pidemmälle vaan ovat motissa. Ovat kesyyntyneet tai tottuneet ihmisiin ja tulevat pihoihin asti tuoden samalla punkkeja. Asuimme ennen alueella, missä ei ollut peuroja eikä kauriita, metsää ja niittyä kylläkin, eikä koirassamme ollut punkkeja, mutta täällä Takamaalla joutuu melkein joka lenkin jälkeen punkin poistoon.”
KENTIES ikävintä on kauriiden kohtaaminen liikenteessä, ainakin jos seurauksena on onnettomuus tai läheltä piti -tilanne. Niistäkin oli Pirkkalan alueella kokemusta.
”Kerran Abc:n jälkeen pellolta tuli kauris auton eteen. Ehdin pysähtyä. Kauris pysähtyi myös, mutta hyppäsi sitten konepellille ja juoksi auton katon yli pois.”
”Naistenmatkantiellä meinasin ajaa peurakolarin noin kuukausi takaperin. Kaksi peuraa ryntäsi tielle vauhdilla. Onneksi nopeus on tiellä niin hidas, että ehdin jarruttaa.”
”Usein moottoritien reunalla [näkyy kauriita tai peuroja], lähellä Abc:tä, Lentoasemantien liikenneympyrää, Nuolialan pellolla. Vaarallisiahan ne moottoritien läheisyydessä on.”
MIELIPITEET ja kokemukset kauriista jakautuvat siis voimakkaasti. Osa kyselyn vastaajista toivoi, että kauriiden määrää karsittaisiin Pirkkalassa tuntuvasti. Toiveita esitettiin myös siitä, että metsästäjät ja muut ihmiset lopettaisivat kauriiden houkuttelemisen ruoalla.
Vastakkaista näkökantaa edustivat ne yksittäiset vastaajat, joiden mielestä ihmiset ovat liian vieraantuneita luonnosta ja meidän pitäisi opetella sietämään eläinten aiheuttamia tuhoja.
Oli oma mielipide millainen tahansa, yksi asia lienee varma: Pirkkalassa ihmisten ja kauriiden rinnakkaiselo jatkuu.
Kursivoidut lainaukset ovat poimintoja kyselyn vastauksista. Toimitus on käsitellyt ja lyhentänyt vastauksia. Taustatietoja juttuun on saatu paikalliselta SRVA-yhteyshenkilöltä Jari Huitulalta ja Riistakeskuksen lajikuvauksista.
