KUNTARAHOITUS ennustaa, että kuntien talous tulee heikkenemään. Monissa kunnissa paineet veronkorotuksiin ovat kasvaneet. Viime vuosina kuntien taloutta ovat tukeneet vahvat verotulot ja koronan myötä saadut avustukset. Myös kuluva vuosi näyttää vielä jatkuvan kuntien talousarvioissa vahvana.
Tiukentuneen taloustilanteen taustalla ovat muun muassa inflaatio, korkojen nousu, soteuudistuksen korjauserät sekä globaali taloustilanne. Väestörakenteen muutos, huoltosuhteen heikennys ja muun muassa kasvava työvoimapula sekä vahvasti kasvavat palvelutarpeet heikentävät valtiontaloutta. Se vääjäämättä heijastuu kuntiin valtionosuuksien supistumisena.
Vaikka sote poistui kuntien kustannuksista, se edelleen vaikuttaa valtionosuuksien välityksellä. Soten myötä kunnilta poistui puolet tuloista ja menoista, mutta velat jäivät. Soten lisärahoituksen tarpeeksi on arvioitu jopa 7 miljardia vuoteen 2028 mennessä.
Peruspalvelut pääsääntöisesti maksetaan verotuksella, valtionosuuksilla sekä palvelumaksuilla. Paineet veronkorotukseen ovat kasvaneet. Kuntaliiton mukaan valtionosuuksiin on odotettavissa lisäleikkauksia vuodesta 2024 alkaen.
Leasingmaksut ja infravastike tulevat maksuun vasta, kun kohde on valmis. Tällainen kannustaa siirtämään tämän päivän hankkeita tulevien päättäjien ja veronmaksajien hoidettaviksi.
VUONNA 2020 Pirkkalassa käynnistetyssä talousohjelmatyössä tavoitteeksi asetettiin käyttötalouden menokasvun hillintä. Miten tässä on onnistuttu?
Tilanteessa, jossa kunta ei kykene enää ottamaan investointilainaa omaan taseeseen, se joutuu harkitsemaan vaihtoehtoisia rahoitustapoja. Erityisesti kiinteistöleasingin käyttö rakennusinvestointien rahoituksessa on kasvanut voimakkaasti, myös Pirkkalassa.
Vuokraus, leasing ja mahdollisen raitiotien infravastikkeet eivät näy investoinneissa eivätkä nosta virallista lainakantaa, vaan kuormittavat käyttötaloutta, johon kohdistuu muitakin lisääntyviä kustannuksia palvelutarpeen kasvaessa. Investointimenojen siirtäminen käyttötalouden puolelle on riski palvelutason ylläpitämiselle.
Leasingmaksut ja infravastike tulevat maksuun vasta, kun kohde on valmis. Tällainen kannustaa siirtämään tämän päivän hankkeita tulevien päättäjien ja veronmaksajien hoidettaviksi.
Samaten konsernilainoja ei useinkaan mainita, kun puhutaan kuntien asukaskohtaisesta lainamäärästä. Velkojen piilottaminen kuntien yhtiöihin tai siirtämällä kustannukset käyttötalouden puolelle leasing-/vuokramaksuilla on mielestäni tasekikkailua eikä anna todellista kuvaa taloudesta.
Tämän päivän investointeja ei pitäisi siirtää tulevien päättäjien ja veronmaksajien hoidettaviksi, elleivät ole täysin välttämättömiä.
TÄLLAISTA toimintaa ei voi pitää kestävänä. Tämän päivän investointeja ei pitäisi siirtää tulevien päättäjien ja veronmaksajien hoidettaviksi, elleivät ole täysin välttämättömiä. On muistettava, että nyt otetut velat joudutaan maksamaan takaisin aikana, jolloin ikääntymisestä johtuvat menot kasvavat ja veronmaksajien määrä suhteellisesti ja absoluuttisesti vähenee.
Ennakoitava ja vastuullinen taloudenhoito edellyttää selkeää riskien ja vaihtoehtojen kartoitusta. Kaiken investoinnin pitää perustua tarpeeseen, tiedossa miten ne rahoitetaan ja vaihtoehdot on selvitettävä riittävän ajoissa.
JA VIELÄ muistin virkistämiseksi, Pirkkalan valtuusto-ohjelmassa olemme sopineet, että ”kartoitamme investoinneissa ja hankinnoissa vaihtoehdot ja laadimme toiminnan perustaksi talous- ja kasvuskenaarioita, joissa huomioimme myös pitkän aikavälin kehityksen”. Sovimme myös, että ”kaikessa päätöksenteossa käytetään taloudellista harkintaa ja selvitämme taloudelliset vaikutukset kunnan talouteen, kuntalaisiin ja muihin sidosryhmiin.”
Mikäli valtuusto-ohjelmaan ei sitouduta eikä sitä toteuteta päätöksissä, jää se pelkäksi musteeksi paperille.
Riitta Kuismanen
kunnanvaltuutettu (kd.)
Pirkkala
