Jumittaako arki, reistaavatko rutiinit – Pirkkalan nepsy-piste auttaa kasvatustyössä, joka joskus saattaa kuormittaa vanhempia ylenmäärin

Yksikin pieni muutos lapsen arjessa voi riittää siihen, että lapsi tulee autetuksi.

NEPSY-pisteeltä voi lainata keskittymistä tukevia ja aistiherkkyyteen sekä toiminnanohjaukseen liittyviä tavaroita, muun muassa aktiivityynyjä, tiimalaseja, visuaalisia ajastimia ja kuvatukea. Kuva: Opa Latvala

LAPSEN itsensä valitsema painokäärme rauhoittumista varten ja kuulokkeet, jotka vaimentavat kovia ääniä. Nämä tarvikkeet pirkkalalainen Heli Kusoglu lainasi nepsy-pisteeltä 3,5-vuotiaalle lapselleen.

”Sain pisteeltä myös neuvoja sekä vinkkejä arjen erilaisiin tilanteisiin esimerkiksi lapsen keskittymistä sekä rauhoittumista tukevista keinoista.”

Arjen tukea nepsy-ohjauspiste tarjoaakin varhaiskasvatusikäisten ja koululaisten huoltajille. Nepsy-piste on tarkoitettu matalan kynnyksen paikaksi, josta voi saada vinkkejä kasvatustyöhön, joka ei aina suju helposti. Lapsen temperamentin ja käyttäytymisen piirteet saattavat mietityttää huoltajia esimerkiksi siksi, että lapsella on huoltajan mielestä keskittymisen ja toiminnanohjauksen hankaluuksia, joita pidetään eräinä neuropsykiatristen vaikeuksien ilmenemismuotoina. Osalla lapsista on nepsy-piirteitä tai jokin neurokirjon oire, muttei suinkaan kaikilla, joista vanhempien huoli on herännyt.

”Kyse voi olla ikäkaudelle ominaisesta kehityksestä esimerkiksi vuorovaikutusta uhma- ja tahtoiässä opetellessa tai lapsi ei ole päässyt aiemmin ympäristöön, jossa taitoja voisi harjoitella”, nepsy-valmentaja Riitta Jyrinki selventää.

Voi olla myös muita ilmiöitä, jotka teettävät samankaltaisia oirekuvia lapsilla kuin esimerkiksi adhd, nepsy-valmentaja Tiina Haavus lisää. Kiireinen elämänrytmi ja siitä johtuva ympäristön levottomuus näkyvät kasvavien lasten käytöksessä niin, että osa reagoi ärsykkeisiin voimakkaammin ja näkyvämmin kuin toiset.

”Hektinen, ääniä täynnä oleva ympäristö provosoi lapsia ylikierroksille”, Haavus muistuttaa.

Lapsilta ja nuorilta voidaan myös vaatia paljon, jopa enemmän, kuin mitä heidän on kehitystasonsa huomioiden edes mahdollista osata. Joskus perheen dynamiikassa voi olla epätasapainoa.

NEPSY-piste muuttaa ensi syksynä Suupantorille pääkirjastoon. Tällä hetkellä piste toimii Nuolialakeskuksessa. Pisteellä on ensi tiistaina kaikille avoin teemailta kuvista toiminnanohjauksen, kielen- ja puheenkehityksen tukena, kertovat Tiina Haavus (vas. ja Riitta Jyrinki.

JOS huoltajalla siis herää kysymyksiä lapsesta, niistä on hyvä puhua, valmentajat korostavat. Nepsy-pisteen periaatteena on antaa vinkkejä varhaisessa vaiheessa tilanteisiin, joihin huoltajat kertovat apua tarvitsevansa.

”Yksikin pieni muutos lapsen arjessa voi riittää siihen, että lapsi tulee autetuksi. Aikuisen näkökulmasta kyse voi olla pikkujutusta, mutta lapselle voi olla kyse isosta asiasta”, Jyrinki mainitsee.

Vaikka keskiössä on lapsi tai nuori, nepsy-piste tukee aikuista vanhemmuudessa.

”Jokainen tekee parhaansa niillä voimavaroilla, mitä siinä elämäntilanteessa on”, Jyrinki sanoo.

Vaikka päätelmiä ja diagnooseja esimerkiksi neurokirjon oireista ei tehdä, pisteeltä saa tarvittaessa palveluohjausta. Pisteellä ei tehdä mitään asiakaskirjauksia lukuunottamatta mahdollisia välineiden lainaustietoja. Lapset ovat tervetulleita pisteelle esimerkiksi lainoja tehdessä, mutta jos huoltaja tulee keskustelemaan valmentajan kanssa, on parempi puhua aikuisten kesken.

Nepsy-piste on avoinna joka toinen tiistai puolentoista tunnin ajan ja myös sopimuksen mukaan. Nepsy-valmentajaan voi olla yhteyksissä puhelimitse tai sähköpostitse. Ohjeita voi kysyä halutessaan anonyymisti.

Nepsy-piste on avoinna myös muille kuin lasten lähiaikuisille.

”Opettajat ja muutkin kasvatusalan ammattilaiset voivat käydä pisteellä”, Jyrinki vinkkaa.

Pienen lapsen, ja isommankin, perustarpeet eli riittävä uni, syömiset, liikkumiset, eivät toteudu.

VAIKKA Nepsy-piste tarvittaessa jakaa tietoutta ja neuvoja, pisteeseen voi tulla vain tekemään lainoja. Lainattavissa on keskittymistä tukevia ja aistiherkkyyteen sekä toiminnanohjaukseen liittyviä tavaroita, muun muassa aktiivityynyjä, tiimalaseja, visuaalisia ajastimia ja kuvatukea. Tavaroiden laina-aika on kuukausi, mutta sitä voi tarvittaessa pidentää.

Kusoglu kävi ensimmäistä kertaa Nepsy-pisteellä Nuolialakeskuksessa muutama viikko sitten lapsensa kanssa. Lainat ovat olleet käytössä siitä pitäen.

”Ensimmäiset päivät lapsi oli hyvin kiinnostunut uusista välineistä ja haki paljon niitä itsekin käyttöön. Tarkoitus olisi hankkia omat meille kotiin, jos nämä ovat toimivat meidän arkeen.”

Kusoglu oli kuullut Nepsy pisteestä sekä lapsensa päiväkodilla että neuvolan perheohjaajalta.

”Halusin mielenkiinnosta mennä tutustumaan paikkaan. Meidät otettiin vastaan todella ystävällisesti ja saimme erinomaista palvelua. Lapsi huomioitiin erityisesti ja itsekin pääsi keskustelemaan rauhassa. Tarkoitus olisi osallistua vielä uudestaan heidän tarjoamaan toimintaansa.”

VARHAISKASVATUS perusti Nepsy-pisteen Pirkkalaan tammikuussa 2020. Nykyisin pisteellä työskentelee kuusi valmentajaa oman työnsä ohessa. He ovat kasvatus- ja opetusalan ammattilaisia.

Piste muuttaa Nuolialakeskuksesta Suupantorille pääkirjastoon ensi syksynä. Sitten tarvikkeet ovat lainattavissa kirjaston aukioloaikoina kirjastokortilla. Nepsy-valmentajien pitämät ohjausillat jatkuvat myös pääkirjastossa.

Nepsy-pisteellä (Nuolialakeskus, 1. krs) pidetään teemailta kuvista toiminnanohjauksen, kielen- ja puheenkehityksen tukena. Ilta on 18.4. klo 16-18. Teemaillan vetäjinä toimivat Pirkkalan kunnan neuropsykiatriset valmentajat. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Miksi puhe neurokirjosta on lisääntynyt?

Kehityksellisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin kuuluvat autismikirjon lisäksi adhd, Touretten oireyhtymä, oppimisvaikeudet ja kehityksellinen kielihäiriö. Puhekielessä niistä käytetään usein nimitystä ”neurokirjo” tai ”nepsy”. Pirkkalalaiset nepsy-valmentajat Riitta Jyrinki, Leeni Kyllöinen, Tiina Lammi, Kati Saarnio, Krista Mäenpää ja Tiina Haavus koostivat syitä siihen, miksi puhe neurokirjon haasteista on yleistynyt:
 
– Tietoisuus on lisääntynyt. Ei pidetä enää huonona käytöksenä tai kasvatuksesta johtuvana vaan nähdään asioiden takana olevat ”oikeat haasteet”. Osataan puuttua, tarttua haasteisiin. Osataan tukea ja viedä asioita eteenpäin. On myös halua ja tahtoa toimia. Olemassa varhaisen puuttumisen malli, jossa ei odoteta, että haasteet kasautuvat. Huoltajat reagoivat nopeammin. On sallitumpaa puhua ja tuoda julki, että lapsella tai nuorella (tai itsellään) on nepsy-piirteitä.
 
– Nepsy-piirteitä voi olla, vaikka ei tulisi diagnoosia.
 
 – On joskus vaikeaa erottaa, mikä on nepsy-piirre ja mikä on luonteenpiirrettä, ikäkauteen liittyvä vaihe, ympäristöön liittyvä reaktio tai perhedynamiikkaan liittyvää käytöstä.
 
– Pienen lapsen, ja isommankin, perustarpeet eli riittävä uni, syömiset, liikkumiset, eivät toteudu. Niiden vaikutusta hyvinvointiin ei aina tunnisteta riittävän hyvin ja niiden puute aiheuttaa muun muassa levottomuutta tai itsesäätelyyn liittyviä pulmia.

– Samankaltaiseen käytökseen, esimerkiksi ylivilkkauteen, voi liittyä perheen dynamiikkaan tai vuorovaikutukseen liittyviä asioita,  älylaitteiden käyttämistä nuoresta iästä alkaen ja kilpailua vanhempien huomiosta älylaitteiden ja pelimaailman rinnalla

– Joskus vuorovaikutus vanhempien ja lasten/nuorten kanssa on vähäisempää, ei kohdata tai kohdataan ”ruudun takaa”. Yhteinen aika on vähäistä ja se täytetään usein jollakin menemisellä ja tulemisella. Läsnäolevan vuorovaikutuksen merkityksen ymmärtäminen olisi tärkeää.
 
– Lapsilta vaaditaan paljon itseohjautuvuutta ja päättämistä jo pienestä. Vanhemmat sälyttävät lapselle päätöksiä asioista, jotka eivät ole aina heidän ikätasonsa mukaista ja odotetaan liikaa lapselta päätöksiä. Se teettää turvattomuutta, joka taas voi näkyä levottomana käytöksenä, ns. ylivilkkautena.
 
– Kuinka paljon nykypäivän oppimisympäristöt vaikuttavat lasten käytökseen? Tukevatko ne esimerkiksi keskittymistä ja sitä kautta vähentävät levottomuutta? Tulisi kiinnittää huomiota oppimisympäristöihin ja niiden muokkaamiseen.
 
– Lapsilta ja nuorilta vaaditaan nyky-yhteiskunnassa paljon. Vaaditaan paljon osaamista lyhyessä ajassa, monia muuttuvia tilanteita lyhyessä aikaa, aikataulutukset, pysyvyyden puutos, useat siirtymät, kiire. Nämä kaikki voivat lisätä lapsen levotonta käytöstä
 
– Vanhemmuus on muuttunut ja myös vanhemmat vaativat itseltään paljon. Miten paljon se heijastuu lapseen ja lapsen käytökseen?.