TEISKOSSA sijaitseva 1920-luvulla rakennettu pieni herttainen talo on seissyt vuosikausia tyhjillään. Talo on rakennettu
kivipilarien päälle ja viime vuosina sitä on alettu kunnostaa muun muassa avaamalla lattiat ja lisäämällä lattiapurujen päälle selluvillaa.
Tämän jälkeen lattia on hiottu ja maalattu Uula -puulattiamaalilla, jossa sideaineena ovat uusiutuvat luonnonöljyt ja itse värikin tukee talon alkuperäistä tunnelmaa.
25 neliömetrin pikkutalo on tulevana kesänä tarkoitus kunnostaa kesäpaikaksi pienelle perheelle talon alkuperäistä yksilöllisyyttä kunnioittaen. Talossa oleva vuotava huopakatto on väliaikaisesti suojattu kierrätyspelleillä. Huopakaton alla oleva alkuperäinen pärekatto on edelleen hyvässä kunnossa.
VIIME VUOSINA kiinnostus vanhojen rakennusten korjaamista kohtaan on kasvanut. Remontoinnissa ja kunnostamisessa
tarvitaan kuitenkin tietoa ja osaamista, jotta rakennuksen aikakaudelle tyypillinen tunnelma, rakennuksen yksilöllinen luonne, muotoilu ja värit säilyvät. Ylikorjaamista kannattaa välttää.
Pirkanmaan Maakuntamuseo on myös alueellinen vastuumuseo, joten sen yhtenä tehtävänä on auttaa säilyttämään ja vaalimaan rakennettua kulttuuriympäristöä.
Perinnerakennusmestari Anne Uosukainen tekee vuosittain useita kymmeniä neuvontakäyntejä kohteisiin, joissa kaivataan apua vanhojen rakennusten kunnostamisessa ja restauroimisessa. Uosukainen kertoo muun muassa missä järjestyksessä ja millä periaatteilla vanhaa rakennusta on järkevää alkaa kunnostaa.
Hän puhui perinnerakentamisesta Pirkkalan pääkirjastossa maaliskuussa Pirkan opiston järjestämällä luennolla. Hän kertoi muun muassa siitä, miten vältetään sudenkuopat historiallisen rakennuksen ja tämän päivän tarpeiden yhteensovittamisessa.
– Vanhojen talojen kohdalla käytetään mahdollisimman pitkälle talon rakentamisaikakaudelle tyypillisiä materiaaleja,
Uosukainen sanoo.
– Alapohjan eristeenä esimerkiksi sahanpuru toimii edelleen erittäin hyvin, samoin kutterinlastu.
tunnelmaa. Talo on yksityisomistuksessa.
Sahanpurua ja kutterinlastua käytettiin aina 1950-luvulle asti yleisesti eristemateriaalina, mineraalivilla on tullut rakennusten eristemateriaaliksi vasta tämän jälkeen.
– Perinnerakentamisessa pyritään noudattamaan säästävää linjaa ja välttämään muun muassa erilaisia teknisiä mineraali- ja lasivilloja. Ekologisuus ja perinnerakentaminen kulkevat korjausten osalta käsi kädessä. Perinnetalot sopivat luonnonmateriaaliensa vuoksi usein hyvin myös allergikoille. Uudisrakennustekniikka, jossa käytetään esimerkiksi muovimattoja tai muita vastaavia materiaaleja, eivät sellaisenaan sovellu perinteisellä rakennustekniikalla tehtyjen talojen korjaukseen.
Vaikka muuttosuunta on jo vuosikymmeniä ollut maaseudulta ja haja-asutusseuduilta lähemmäksi suuria asutuskeskuksia, on moni havahtunut siihen, miten hienoa vanhaa rakennuskantaa Suomessa edelleen on.
– Minua ilahduttaa aina, kun näitä vanhoja hienoja rakennuksia halutaan kunnostaa ja vanhaa kulttuuriympäristöä vaalia,
Uosukainen sanoo.
– Koronan mukanaan tuoma etätyömahdollisuus on toivottavasti tullut jäädäkseen ja mahdollistaa paremmin myös haja-asutusalueilla olevien arvokkaiden perinnerakennusten ottamisen asumiskäyttöön sen sijaan, että ne olisivat
tyhjillään. Toivoisin, että myös tulevat sukupolvet pääsisivät nauttimaan erilaisten vanhojen rakennusten ominaisuuksista ja tunnelmasta. Tällaisia taloja kun ei enää rakenneta.
Uosukainen toivookin asennemuutosta, jossa uudisrakentamisen sijaan tutkittaisiin aina ensin jo olemassa olevien rakennusten kunnostamismahdollisuutta. Korjaaminen on yleensä uudisrakentamista materiaaliviisaampi vaihtoehto, jota tukee myös uudistuva ja hiililaskentaan nojaava lainsäädäntömme.
– Remonttia kaipaava kohde voi olla vaatimatonkin, esimerkiksi leikkimökki, aitta, torppa tai ulkorakennus, eikä sen tarvitse olla suojeltu, jotta meihin voi ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoja. Perinnerakentamisesta on myös kirjoitettu paljon erilaisia kirjoja.
Lisäksi netistä löytyy paljon tietoa asiasta kiinnostuneille, Uosukainen vinkkaa.
– Joskus asia kuitenkin selviää parhaiten kohteen äärellä keskustellen.
