Tapahtui viime lauantaina 4.2. kello 15.15 Pyhäjärvellä.
Olin naisystäväni kanssa Pyhäjärven jäällä kauniina aurinkoisena päivänä, jolloin kymmeniä kävelijöitä, luistelijoita, pilkkijöitä ja jopa pyöräilijöitä olivat nauttimassa kauniista säästä jäällä.
Kuljimme Nokian puolella Kattisaaren ohi ja kiersimme Kirkkosaaren. Saaren takana naisystäväni liki saaren rantaa astui jään läpi rosopaikassa puolisääreen ja loukkasi hieman jalkaansa. Palasimme kohti Haanniemeä.
Potkimme vuorotellen potkurilla ja toinen käveli. Lähellä Haasnniemeä (Ebelingin kartano niemessä) potkin kelkkaa edeltä. Kuulin takaa rouvan sanovan, että ”onpa kirkasta jäätä” – samalla kuului räsähdys.
Katsoin heti taakse ja näin vain hänen päänsä jään pinnalla.
Katseeni oli varmasti hyvin epäuskoinen, mutta käännyin heti ja lähdin juoksemaan – kaaduin, ryömin, ja kun tulin kohdalle hän oli päässyt jään päälle konttaamaan. Hän kastui olkapäitä myöten ja nyt tuli kiire kotiin. Onneksi kotiin ei ollut pitkä matka ja hän halusi kävellä pysyäkseen kohtuu lämpimänä.
Riisuttuaan kotona talvikengät, tuli niistä melkoisesti vettä. Kaikki vaatteet olivat aivan märät ja jo hieman jäätyneet pinnasta. Rintakehä varsinkin edestä kipeytyi. Ja itse taisin saada lievän sydänkohtauksen, kun en saanut henkeä sisään toviin tapahtuman jälkeen.
Kohta vein joulukuusen muille varoitukseksi avantoon, että eivät tipu samaan. Tuurnalla kävin noin metrin halkaisijaltaan olevan avannon läpi. Ympäristössä oli noin 20 senttiä paksu jää. Oli helppo päätellä, että avanto ei ollut luontainen, vaan oli siis kalastajan apajapaikka – tai meteoriitin ja taivasromun aikaansaama.
Avannossa oli jyrkät reunat ja se oli jäätynyt päältä vain ohuelti – noin pari senttiä.
Toivon kalastajien merkitsevän apajapaikkansa. Kaipa viranomaiset, kalastuksenvalvojat tästä tiedottavat.
SOITIN myös 112 ja ilmoitin tapahtumasta ja sijainnista.
Tuntui kyllä että minua kuunneltiin hieman epäuskoisesti ja niinpä soitettiin kohta takaisin varmistussoitto.
Kävimme seuraavana päivänä kävelemässä jäällä pelon voittamiseksi. Noin kahdensadan metrin päästä oli käännyttävä takaisin rouvan pyynnöstä, vaikka hän on yli 20 vuotta talvisin kulkenut jäällä jalan, hiihtäen tai luistellut.
Samaan aikaan Näsijärvellä tapahtui vastaava tippuminen pyörällä isoon railoon. Tapaus sai kovasti julkisuutta. Nyt viranomaiset ovat varoitelleet jäälle menosta virkansa puolesta aiheellisesti.
On tietty harmi, jos tapaukset rajoittavat jäälle menemistä.
Itse lähtisin riittävien suojavarustuksien kanssa, voi vahvalle jäälle mennä. Vähintään naskalit mukana ja tarkkaavaisuus mukana jäällä.
Jäällä liikkuva pirkkalalainen