MUISTATKO, milloin viimeksi luit tai kuulit jotain, joka sai sinut innostumaan tai näkemään maailman uudella tavalla? Entä muistatko, mistä tämä tieto tuli?
Olen huomannut, että kun itse ryntään kertomaan läheisilleni jostakin uudesta jännittävästä tiedosta tai ilmiöstä, olen usein törmännyt siihen sosiaalisessa mediassa. ”Ryntääminen” on tosin harhaanjohtava ilmaus – luultavasti jaan linkin perheenjäsenelleni Whatsappissa ja odottaa, että asunnon toisesta päästä kajahtaa yllättynyt älähdys tai naurunpyrskähdys.
Somessa saan nautittua samassa paikassa bändien uusimmat kiertuejulkistukset, humoristien sutkautukset, kiinnostavien persoonien mielipiteet ja uutismedioiden tarkistetun tiedon. Samalla näen heti, mitä muut aiheesta ajattelevat.
KUN julkaisumahdollisuudet ovat kaikille avoimet, uiskentelee someen väistämättä myös ikäviä ilmiöitä, kuten kiusaamista ja valheellisen tiedon levittämistä. Kouluissakin opetettava medialukutaito on tärkeää sosiaalisen median aalloissa pulikoiville.
Avainkysymyksiä ovat: Kuka tai mikä taho on tehnyt tämän julkaisun, ja mistä syistä? Luotanko julkaisijaan? Ja jos luotankin, niin voiko hänellä olla tässä kyseisessä asiassa henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuutta? Mahtaako hän korjata virheensä, jos huomaa olleensa väärässä?
Valtava määrä sosiaalisen median vaikuttajia pyrkii varmasti puhumaan totta julkaisuissaan.
TÄLLÄ viikolla kouluissa vietetään Uutisten viikkoa. Sen aikana tutustutaan erilaisiin tiedotusvälineisiin, harjoitellaan mediakritiikkiä ja pohditaan omaa medioiden käyttöä. Tänä vuonna viikko keskittyy erityisesti siihen, miten luotettava uutismedia voi lisätä ymmärrystä maailmasta ja sen ikävistäkin ilmiöistä.
Yksi keino turvata uutismedian luotettavuutta ovat Journalistin ohjeet. Kyseessä on alan oma ohjeistus, jossa kerrotaan, miten journalismia tehdään eettisesti ja asiallisesti. Ohjeissa linjataan muun muassa, että toimittajan täytyy pyrkiä tiedonvälityksessä totuudenmukaisuuteen, tarkistaa julkaistavat tiedot ja korjata juttuun lipsahtaneet asiavirheet.
Valtava määrä sosiaalisen median vaikuttajia pyrkii varmasti puhumaan totta julkaisuissaan. On kuitenkin hyvä suhtautua terveellä kriittisyydellä julkaisijaan, joka tekee uutismaisiakin tekstejä tai podcasteja mutta ei ole sitoutunut journalistien itsesääntelyyn.
Joskus uutismedia mokaa ja julkaisee asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.
TOIMITTAJAKAAN ei ole erehtymätön. Joskus uutismedia mokaa ja julkaisee asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Haastateltavan nimi saattaa olla kirjoitettu väärin tai jokin tieto paljastuu väärinkäsitykseksi.
Jos media ei suostu korjaamaan olennaista asiavirhettä, lukija tai katsoja voi tehdä kantelun Julkisen sanan neuvostolle, joka voi antaa medialle huomautuksen.
Jos some-vaikuttaja puhuu lööperiä, kenelle hänestä voi kannella?
TÄNÄÄN Pirkkalaisen verkossa kerrotaan Toivion koulun oppilaiden harrastuksista. Toivomme, että tämä ja muut juttumme tuntuvat kiinnostavalta luettavalta myös kouluissa.
Vaan mistä lasten ja nuorten elämään liittyvistä aiheista juuri sinä haluaisit lukea? Otamme ilolla vastaan juttuvinkkejä Whatsappissa (0400 991513) tai sähköpostilla (toimitus(at)pirkkalainen.fi).
Hyvää ja uutisrikasta viikkoa!
