Kotitalouksien ruokalaskun kallistuminen voi olla syynä kouluruuan menekin kasvulle Pirkkalassa – katso top 10 -listalta, mitä aterioita koululaisesi syö mieluiten

ANU MÄENPÄÄ kertoo, että annoskohtaiset hinnat nousevat ensi kuussa alkavalla sopimuskaudella 10-15 prosenttia.

KOULURUUAN menekki Pirkkalassa on kasvanut tasaisesti loppusyksystä alkaen. Nyt syödään paljon päivänä kuin päivänä, kun aiemmin tavanomaista oli, että koululaiset tankkasivat ruokaa ennen viikonloppua ja välittömästi sen jälkeen.

”Meillä kirjataan päivittäin ruokailijoiden, valmistetun ruoan ja menekin määrät. Pystymme aika hyvin näkemään sen, että syödyn ruoan määrä oppilasta kohden on noussut. Ruoan menekki on kasvanut, vaikka oppilasmäärä ei”, kertoo Pirkkalan kunnan ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö Anu Mäenpää.

Mäenpää ei osaa sanoa, mistä hiljattainen kysynnän lisääntyminen johtuu.

”Taustalla voisi olla se, että olemme vahvasti kiinnittäneet huomiota ruoan makuun sekä reseptiikan kehittämiseen”, hän otaksuu.

Toinen tekijä voi olla ruuan hinnan kallistuminen. Sen seurauksena kotitalouksien voi olla taloudellinen välttämättömyys hankkia vähemmän tai ravintoköyhempää ruokaa.

Se, että ravitsemussuositusten mukaan koostettu kouluruoka maistuu, on Mäenpään mielestä kasvavien lasten ja nuorten itsensä kannalta tietenkin hyvä asia. Suosio kiittää myös tekijöitä.

”Kun lapset ja nuoret syövät hyvin, tunnemme, että olemme onnistuneet.”

Huolimatta ruuan kysynnän kasvusta syötävää riittää. Mäenpää toteaa, että ruoka ei ole loppunut kesken eikä lopu.

JOS KOTITALOUKSISSAKIN, kustannusten nousu on väistämätön suuntaus kouluruokailussakin. Mäenpää arvioi, annoskohtaiset hinnat ovat helmikuussa alkavalla sopimuskaudella 10-15 prosenttia kalliimmat kuin edeltävänä kautena. Kustannusten nousuun on varauduttu jo aiemmin niin, että kalliimmista ruokalajeista on nipistetty.

”Lihajuurespataa ei enää tarjota. Tilalle tuli broilerpyörykkä, joka on kokolihaa edullisempi, mutta tykätympi lasten ja nuorten keskuudessa ja joka on ravintoarvoltaan ja lihapitoisuudeltaan hyvä.”

Vaikka ruuan hinta on hilautunut ylöspäin, Pirkkalassa on jouduttu verrattain vähän muuttamaan ruokalistoja.

”Kokolihaa tarjotaan kaksi kertaa kuuden viikon listakierron aikana eivätkä tarjoamiskerrat ole harventuneet. Broilerin paistilihaa tarjoamme edelleen jauhelihan sijasta. Emme ole lisänneet keittojenkaan määrää.”

Pirkkala tarjoaa myös lämpimiä kasviksia. Ne eivät ole ihan halpoja, vaikka pakastekasviksista puhutaankin. Syyt ovat ravitsemukselliset.

”Pääruoasta erillään ja lämpiminä tarjottuina kasviksia syödään paremmin.”

LEEVI HELENIUKSELLE maistuu makaronilaatikko sekä lasagne. Punajuuripihvit eivät ole Leevin herkkua.

KOULURUOKALISTOIHIN on tehty tai harkitaan tehtävän muutoksia myös muuten kuin kustannusperusteisesti.
Kinkkukiusaus on listalla vielä, mutta sen tarjoamista on harvennettu. Kiusaus ei maistu oppilaille enää kuten ennen. Kalaruuista kalapuikko puolestaan olisi varsin pidetty ruoka, mutta sen kalapitoisuus on vähäinen.

”Mieluummin tarjoamme kalamureketta tai kalamurekepihviä. Teemme itse kalamurekkeen ja sen kalapitoisuus on 90 prosenttia.”

Puuro lounaana herättää palautteen perusteella varsinkin koululaisten vanhemmissa kysymyksiä siitäkin huolimatta, että puurolounas on koostettu lisukkeineen täysipainoiseksi ateriaksi ja koululaiset syövät puuroa hyvin.

Kasvisruokapäivä on kerran viikossa ja lukiossa kasvisruokavaihtoehto on tarjolla joka päivä. Muun muassa kasvissosekeitto, kasvislasagne, mifupastavuoka ja pinaattiletut uppoavat hyvin oppilaisiin.

Ikisuosikki uunimakkaran ja muusin asemaa ei kuitenkaan uhkaa mikään.

Vaikka lapset ja nuoret syövät myös etnisiä ruokia mielellään, kouluruoan on oltava siinä mielessä tuttua ja turvallista, että se maistuu mahdollisimman monelle. Syöjän ikäkin vaikuttaa.

”Joskus listalla oli broileri-nuudeliwok-ruokaa. Yläkoululaisille se maittoi, mutta varhaiskasvatuksen ja alakoululaiset eivät pitäneet siitä”, Mäenpää sanoo.

Iltapäivän välipala voisi olla parempi ratkaisu koululaisten jaksamisen kannalta.

PIRKKALA satsaa myös välipaloihin. Sitä saavat kokopäivähoidossa olevat esikoululaiset ja iltapäiväkerhossa olevat ykkös- ja kakkosluokkalaiset. Pirkkalassa on tehty erillinen päätös tarjota välipalaa myös niille yläkoululaisille, joiden koulupäivä kestää kello 16 saakka.

Viisi vuotta sitten ruokapalvelut kokeili aamupalatarjoilun suosiota yhden lukukauden ajan. Kokeilu ei osoittautunut tuolloin menestyksekkääksi.

”Iltapäivän välipala voisi olla parempi ratkaisu koululaisten jaksamisen kannalta”, Mäenpää arvelee.

Hän on laskenut, että välipalatarjonnan laajentaminen kaikille koululaisille tulisi osapuilleen maksamaan 500 000 – 800 000 euroa vuodessa ruokapalvelun henkilöstö- ja elintarvikekustannuksineen.

”Summa riippuu muun muassa siitä, kuinka runsaan välipalan tarjoaa ja lasketaanko mukaan myös iltapäiväkerhoissa mukana olevat. Kustannus riippuu myös, miten Pirkkala jatkaa harrastamisen Suomen-mallia.”

Malli on valtakunnallinen hanke, jossa kouluilla on erilaisia harrastuskerhoja koulupäivän jälkeen 1-9 luokkien oppilaille, joille tarjotaan myös välipala.

AADA HELTTUNEN syö mieluiten spagettia ja makaronilaatikkoa. Hernekeitto ei lukeudun hänen lempiruokiinsa.

VIIME VUONNA Pirkkalan ruokapalvelun budjetti oli miljoonan euron luokkaa elintarvikkeiden osalta. Tänä vuonna budjetti on sama, vaikka aterioita tehdään edellisvuosia hiukan vähemmän. Vanhus- ja vammaispalveluyksiköt, terveyskeskus ja kotiin toimitettavat ateriat eivät enää ole Pirkkalan ruokapalveluiden piirissä vaan niiden ateriahuolto on siirtynyt hyvinvointialueen vastuulle.

Pirkkalan ruokapalvelu tekee arkisin noin 4300 annosta 19 eri kouluun ja päiväkotiin, mikä on noin 200 päivittäistä ateriaa vähemmän kuin vielä viime vuonna. Euroissa ero on vuositasolla 150 000 euroa.

”Koska ruuan hinta on noussut, varhaiskasvatuksessa olevat lapset sekä peruskoululaiset ja lukio-opiskelijat ruokitaan samaisella summalla kuin mitä viimekin vuonna palvelun budjetti oli.”

Vaikka raaka-ainekustannuksissa on nousua, Pirkkala on kuntakentässä sikäli poikkeus, että ateriakohtaiset kustannukset voivat tulevaisuudessa jopa alentua. Se on muuttovoittoisuuden ansiota.

”Samalla henkilöstömäärällä tehdään enemmän ruokaa, jolloin ateriakohtainen kustannus laskee.”

Tälle vuodelle koululounaan keskiarvohinta on 2,46 euroa ja varhaiskasvatuksessa 3,73 euroa. Varhaiskasvatuksessa summa on suurempi, koska aterian hintaan on sisällytetty myös aamupalan ja välipalan kustannukset.

Kuten monilla muillakin aloilla, ruokapalvelunkin tulevat vuodet ovat ennustamattomia kustannusrakenteen muutosten vuoksi.

”Aika paljon vaikuttaa sekin, onko päiväkodeilla ja kouluilla erityisiä toiveita, kuten esimerkiksi erilaiset teemaviikot – tai päivät. Juhlapyhät huomioidaan palvelusopimuksen mukaan ja muutama jälkiruokakin listalta löytyy.”

ELIAN TENHOVIRTA sanoo, että hänen mielipiteensä kouluruuasta vaihtelevat vähän. Eniten hän pitää makaronilaatikosta ja pinaattiletuista. Suolakurkku ei maistu.

MÄENPÄÄN mukaan Pirkkalan kunta on pitänyt huolta kouluruokailun tasosta.

”Koen, että meillä on tarkka ostaminen. Budjetti ei ole koskaan karannut käsistä.”

Pirkkala on kuuden muun pirkanmaalaiskunnan kanssa solminut uuden tukun kanssa sopimuksen. Pirkkalalainen Elintarviketukku Rikainen toimittaa helmikuun alusta alkaen vihannekset, perunat, lihan, kalan, broilerin ja kuivat elintarvikkeet sekä pakasteet. Sopimus on enintään kuusivuotinen.

Maidolla, leivällä ja mustamakkaralla jatkavat samat toimittajat. Maitotuotteet on Valion, leipä Fazerin ja mustamakkara Tapolan toimittamia.

Pirkkalan suosituimmat kouluruuat top 10

1. Uunimakkara ja perunasose
2. Jauhelihakastike ja spagetti
3. Makaronilaatikko
4. Pinaattiohukaiset
5. Kalapyörykät
6. Nakkikastike ja perunat
7. Kasvissosekeitto ja raejuusto
8. Juustoinen kahden kalakeitto
9. Lasagne
10. Broilerkastike ja riisi