PIRKKALAINEN julkaisee vuodenvaihteessa uudelleen kuluneen vuoden parhaita juttuja. Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 9.8.2022.
HUOMENNA monessa lapsiperheessä on palataan arkeen koulutyön alkamisen myötä. Niin myös pirkkalalaisen Ville Merisen kotona. Kun lomakausi loppuu, Merinen suosii pehmeää laskua pitäytymällä perusasioissa.
”Aikuisille, kuten itsellenikin, sanoisin, että nauti turvallisesta normiarjesta. Kannattaa luoda rutiineita, liikkua ja pitää itsestään huolta.”
Jos aikuisten on syytä huomioida jaksamisensa arjen pyörityksessä, nuoremmille Merinen toivoisi voivansa pedata halua ja kykyä elää enemmän tässä ja nyt.
Se viesti on vaarassa hukkua pärjäämisen paineisiin, jotka nuorilla ovat nykyisin erityisen kovat.
Merisen mukaan nuoret tiedostavat varsin hyvin tavoitteet, joita yhteiskunta heille asettaa jo varhain. Merinen ei pidä hyvänä kehityskulkuna esimerkiksi sitä, että jo yläasteikäiseltä odotetaan päätöksiä, jotka linjaavat keskeisesti oppivelvollisuuden jälkeisiä opintomahdollisuuksia.
Myönteistä kuitenkin on, että nuoret uskovat vaikutusmahdollisuuksiinsa omassa elämässään, Merinen kertaa viitaten TietoEvryn ja Nuorten Säätiön tekemään tutkimukseen, johon haastateltiin tuhatta nuorta. Tutkimuksesta ilmeni myös, että sama toiveikkuus ei ulotu enää laajemmalle.
”Yli puolet vastaajista uskoo, että maapallo tuhoutuu sadan vuoden kuluttua. Nuoret ovat myös tietoisia sodasta, ilmastonmuutoksesta ja rasismista.”
EPÄVAKAAT tulevaisuudennäkymät, jossa ei vaikuttaisi olevan tilaa epäonnistua, johtavat suorittamisen ja onnistumisen paineisiin. Niitä korostaa some, jonka parissa nuoret viettävät paljon aikaa. Se saattaa vääristää ymmärrystä itsestä ja muista.
”Somen viesti ei koskaan ole, että keskiverto riittää, vaan että kaikilla elämän osa-alueilla pitäisi olla paras versio itsestään, ellei paras kaikista”, Merinen kritisoi.
Siksi somen juttuja ei kannata ottaa itsestäänselvyyksinä, hän tähdentää, vaan seuraaja tekee itselleen palveluksen harrastamalla mediakritiikkiä oma-aloitteisesti.
”Somen kertoma kuva on painottunut hyvään ja näyttää vain positiiviset asiat elämästä. Todella harvassa ovat ne, jotka näyttävät siellä koko kuvan. On katsojan vastuulla, että tämän ymmärtää”, sanoo Merinen, joka itsekin on tullut tunnetuksi somesta.
MERISEN some-ura alkoi 2,5 vuotta sitten, jolloin hän teki livestreameja Twitchissä. Twitch on videopelaamisen alusta, jota etenkin nuoret miehet käyttävät.
Merinen erottui joukosta sisällöllään, joka on tuttua hänen julkaisuistaan nykyisinkin.
”Some-videoissani on eri teemoja ja ne ovat terapeuttisella tavalla tehtyjä. Niissä on yksityisten tasojen aiheita yleisellä tasolla käsiteltyinä.”
37-vuotias Merinen pyrkii myös perkaamaan aiheita, jotka koskettaisivat muitakin kuin hänen keskeistä yleisöään, joka painottuu nuoriin ja nuoriin aikuisiin.
”Jos puhuu yleisellä tasolla esimerkiksi alkoholistin aikuisen lapsen parisuhteesta, aihe löytää kosketuspintaa merkittävästä osasta väestöä.”
Sanoma, joka läpäisee laajat yleisöt, näkyy kiinnostuneiden määrissä. Yksinomaan Tiktokissa Merisellä on jo noin 70000 seuraajaa. Hänet löytää edelleen Twitchista ja myös Instagramista ja Youtubesta joko tilinimellä Willfeel tai terapeuttiville.
MERISELLÄ on pitkä tausta mielenterveystyön saralla. Hän valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 2008. Työkokemusta kertyi muun muassa Kuopiossa Niuvanniemen oikeuspsykiatrisen sairaalan nuorten osastolta melkein yhdeksän vuoden ajalta. Hän jatkoi opintojaan psykoterapeutiksi ja valmistui seitsemän vuotta sitten.
Matkan varrella asuinpaikka vaihtui Savosta Pirkanmaaksi. Merinen perheineen asuu Pirkkalassa.
Terapiatyö kulkee edelleen somesisältöjen rinnalla. Jatkossa Merinen haluaisi lisätä psykoterapian osuutta työajastaan. Psykoterapia vetoaa Meriseen siksi, että se on ultimaattisen henkilökohtaista.
”En keksi mitään muuta ammattia, jossa näin olisi. Toinen ihminen käy luonasi puhumassa asioistaan 1-3 vuotta ja kertoo kaikki asiat elämästään.”
Merinen haluaakin antaa asiakkailleen mahdollisimman paljon tilaa puhua. Sitä ei tavanomaisissa ihmissuhteissa ole, koska ne perustaltaan nojaavat vastavuoroisuuteen ja toisen huomioimiseen tai ainakin oletukseen niistä.
Lisäksi Merinen painottaa terapiasuhteessa suodattamattomuutta. On sanottava, mitä aikoo sanoa eikä miettiä sitä, voiko, saako tai pitääkö sanoa.
”Yleensä luullaan, että terapia on yltiöpäistä miettimistä, niin oikeastaan se on miettimisen poistoa. Ei kannata liikaa miettiä, mitä on tapahtumassa. Menee ja tekee. On henkisen vahvuuden merkki, että tunnustaa olevansa sellainen kuin on ja että näillä mennään.”