Kun keskittyy hiomaan ääneenluvun taitoa, on hienoa, jos kuulija on sen hetken vain lukijaa varten. Huomio kannustaa ja rohkaisee kehittämään ehkäpä kovinkin alkumetreillä olevaa kykyä.
Pirkkalan Kirkonkylän koulu voi tarjota näitä tuokioita tavallista runsaammin oppilailleen siksi, että koululla vierailee kuuntelevia korvia useampi. Oppilaiden luona käy sekä lukumummi että lukukoira.
Eeva Helldan on ollut Mannerheimin lastensuojeluliiton lukumummina vuodesta 2014 alkaen.
”Tavoitteeni on osaltani auttaa lapsia saavuttamaan sujuva lukutaito ja innostus lukemiseen.”
Hän tulee kerran viikossa Lempäälästä koululle muutamaksi tunniksi. Hän lukee lapsille myös itse.
Kirkonkylän koulu valikoitui Helldanin lukumummikouluksi siksi, että kaksi hänen lastenlastaan on käynyt koulua siellä ja kolmas on koulun oppilas edelleen. Lukumummi pitää myös koulun ilmapiiristä. Ja lapset pitävät lukumummista. Kirkonkylän koulun rehtori Marianne Tammi kehuu, että lapset odottavat lukumummia tiistaisin, sillä hän on hyvin pidetty lasten keskuudessa.
”Luokanopettajana työskennelleenä Eeva osaa hyvin tukea lasten lukutaidon kehittymistä sekä oppijan minäkuvan vahvistumista”, Tammi sanoo.
Tänä lukuvuonna Helldanin luona käy parisenkymmentä koululaista. Hän lukee sekä ryhmien että yksittäisten oppilaiden kanssa.
”Opettajat valitsevat, ketkä luokseni tulevat ja mitä luemme.”
Kun Helldanin luo tulee uusi oppilas, aluksi tutustutaan kaikessa rauhassa ja vasta sitten, kun lapsi on valmis, tekstin tapailu voi alkaa.
”Kun edetään vähitellen, lapsi rohkaistuu.”
Se on pienimuotoinen saavutus, sillä Helldan on havainnut, että jotkut lapset ovat hyvinkin arkoja lukemaan ääneen.
”En oikein tiedä, mistä se johtuu.”
Joskus kehitys voi olla päinvastainenkin. Erään oppilaan oli aie lukea vuorovedolla Helldanin kanssa muutama rivi tekstiä. Koululainen syttyikin lukemisesta niin, että luki koko sivun itse.
Ääneen lukiessa taidon sujuvuus petraantuu. Lukumummin kanssa voi myös pohtia, mitä jotkin vieraammat sanat oikein tarkoittavat ja mitä mieltä on luettavasta tekstistä. Samalla tulee juteltua kuulumisiakin.
Helldan ottaa vapaaehtoistyönsä lukuvuosi kerrallaan. Koska lukumummiuden aloittamisesta on jo melkein vuosikymmen, ensimmäiset lukumummin luona käyneet koululaiset ovat jo yläkoululaisia ja toisen asteen opiskelijoita.
Lukumummi sanoo olevansa itsekin innokas lukemaan. Hänellä on yli tuhannen niteen kotikirjasto. Hän lukee ääneen myös lapsenlapselleen.
KUN oppilas sukeltaa tekstin saloihin, lukumummin luona väreilee vieno pedagoginen pohjavire, mutta lukukoira ottaa pestinsä rennommin, melkeinpä levon kannalta.
Reino on vastavalmistunut lukukoira läpäistyään lokakuussa Kennelliiton pitämän lukukoirakoulutuksen, joka kesti tasan yhden päivän. Sitä ennen omistaja Jonna Kuittinen vastasi ennakkotehtäviin, joiden perusteella määrittyi, onko koirasta koulutukseen osallistujaksi ylipäänsä.
Osallistuakseen koiran on oltava perusterve. Luonteen on kestettävä järkkymättä yllättäviäkin tapahtumia ympäristössä eikä koira saa kovin pienestä hätkähtää. Koiralla on oltava luottavainen suhde omistajaansa.
Näitä piirteitä testattiin vielä koulutuspäivänäkin ja niin Reinosta tuli virallinen lukukoira.
Siitä on kiittäminen myös koiran ikää ja sitä, että varttunut koira on jo nähnyt paljon ja tottunut moneen.
”En olisi voinut kuvitellakaan Reinosta lukukoiraa vielä esimerkiksi kolmevuotiaana”, Kuittinen toteaa.
Koiran omistaja on mukana lukutuokioissa, mutta ei sen suuremmin puutu lukuhetken kulkuun.
ENNEN kuin Reino aloitti lukukoiran pestinsä, Kuittinen arveli, että lukutuokiot koulussa olisivat pelkkiä koiransilittelytuokioita. Lapset ovat kuitenkin lukeneet suurella pieteetillä. Kuittinen sanoo melkeinpä yllättyneensä myös siitä, miten koira rauhoittaa lukuhetken ja antaa oppilaille varmuutta lukea ääneen.
”On useampia lapsia, jotka eivät ole halunneet lukea luokassa ollessaan, mutta ovat kuitenkin lukeneet Reinolle.”
Kuittinen kiinnostui ehdottamaan lukukoiratoimintaa Kirkonkylän koululle siksi, että koulu on tuttu hänen lapsensa opinahjona.
”Säännöllinen lukukoiratoiminta alkoi meidän koulumme iltapäiväkerhossa tänä syksynä Reinon omistajan Jonnan aloitteesta. Mahtavaa, että oppilaiden huoltajista löytyy aktiivisia yhteistyöntekijöitä”, Tammi kiittää.
REINOLLA virkaintoisena lukukoirana on tuoreessa muistissa, mitä sen kuuluu tehdä: ensisijaisesti kuunnella sujuvasti ja toissijaisesti ottaa vastaan hellittelyjä. Reinolta saa miltei jakamatonta huomiota, sillä sen luona ei käy ryhmiä, vaan oppilaat tulevat suursnautserin luo yksin tai kaksin.
Yhdeksänvuotias Reino on eläkkeellä palveluskoiraharrastuksestaan. Silti sillä on tinkimätön asenne tekemisiinsä edelleen. Se jaksaa kuunnella lapsia samalla kun makoilee lukijan läheisyydessä, rapsutusetäisyydellä.
Reino käy hoitamassa lukukoiran pestiä kerran viikossa kahden oppitunnin verran. Täysin vapaaehtoistyöstä ei ole kyse, sillä Reino uurastaa mandariinipalkalla.
PIRKKALAN alakouluissa on tänä vuonna lukemisen teemavuosi. Alkuopetuksen luokat ovat mukana lukemisen kampanjassa ja muillakin luokilla panostetaan lukemisen oppimiseen sekä lukuinnostuksen lisäämiseen.
Lukemiseen on kuitenkin panostettu kunnassa jo muutaman vuoden ajan. Esi- ja alkuopetuksessa kaikilla oppilailla omat Lukulumo-tunnukset ovat olleet jo useamman vuoden ajan.
”Lukulumoa käytetäänkin koulussamme hyvin aktiivisesti niin koulu- kuin vapaa-ajallakin. Kunnan luku-tutorit ovat jakaneet hyviä ideoita, joita on kouluilla jalostettu toimintaan sopiviksi.”
Kirkonkylän koulun iltapäiväkerhossa on myös lukumajatoimintaa. Sovittuna aikana viikosta lapset rakentavat itselleen pulpeteista, tuoleista sekä isoista kankaista, vanhoista lakanoista ja torkkupeitoista pieniä lukumajoja.
”Sinne he kömpivät omien kirjojensa ja taskulamppujensa kanssa omaan rauhaan nauttimaan lukemisesta”, Tammi kuvailee.
Lukemisen teemaa Kirkonkylän koulussa ylläpitää Lukeva-tiimi, johon kuuluu opettajia, koulunkäynninohjaaja sekä kirjastonhoitaja.
”Kirjastonhoitajan rooli on jo vuosia ollut meillä hyvin aktiivinen ja nyt hänen ammattitaitonsa pääsee esille myös tämän tiimin kautta. Tiimi on aloittanut syksyn hyvin aktiivisesti järjestämällä muun muassa viikoittaiset lukuvälitunnit sekä tuottamalla materiaalia lukulomalle eli syyslomalle kaikille oppilaille jaettavaksi”, Tammi taustoittaa.