”MUSTIA joutsenia on yllättäen tullut valkoisten joutsenten joukkoon”, kuvaili vuorineuvos Kari Neilimo osuvasti maailman nykytilannetta puheessaan Pirkkalan itsenäisyysjuhlassa Nuolialan koululla tiistai-iltapäivänä.
”Tiesimme että niitä on olemassa, mutta ne eivät ole aiemmin näyttäytyneet meille”, Neilimo totesi tarkoittaen erityisesti koronaa ja sen jälkeen kaikille yllätyksenä tullutta Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan.
Suomen vahvuus mustien joutsenten keskellä on Neilimon mukaan luottamus. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti tämänkertaisen itsenäisyysjuhlinnan teemaksi itseensä luottavan Suomen.
”Suomalaisten luottamus myös toisiinsa on tutkimuksen mukaan huippuluokkaa maailman mittakaavassa”, Neilimo kertoi.
Nuolialan liikuntasalissa juhlittiin samalla 105-vuotiasta Suomea ja satavuotiasta Pirkkalan kuntaa.
ALLA olevasta galleriasta voit klikata kuvat suuremmiksi.
”Se voi kuulostaa meille itsestäänselvyydeltä, mutta se ei ole sitä. Suomi on luottamusyhteiskunta. Se tarkoittaa, että tehdään mitä luvataan ja toimitaan, kuten on sovittu. Luottamus on kasvanut meille omien oppimisten ja elämänkokemusten kautta”, Neilimo tähdensi.
Neilimo poimi instituutioita, mihin suomalaiset tutkimuksen mukaan luottavat.
”Perhe, tiede ja tutkimus, poliisi, puolustusvoimat, koulutusjärjestelmä. Luotamme myös mediaan, kuten Yleen ja sanomalehtiin.”
Neilimo kävi läpi Suomen itsenäisyyden vuosia ja totesi maan olleen taipaleensa alussa ja myöhemminkin aika yksin isossa maailmassa.
”Pitkään kyselimme muilta, mitä he meistä ajattelivat ja odotimme reaktioita etenkin idästä. Silloin itseensä luottaminen ei ollut hyvällä tasolla”.
Itsenäisyyden aikana Suomi on Neilimon mielestä oppinut, että siniristilippu ei ole se ainut itsenäisyyden ilmentymä, kumppanimaitakin tarvitaan.
”Kansallisen itsenäisyyden käsite muuttuu koko ajan. Maailma on juuri nyt jakautumassa blokkeihin. Yksin ei ole hyvä olla kriisien aikana.”
Hän esitti arvionsa myös lähitulevaisuuden kumppaneista.
”Todennäköisesti olemme Naton täysjäseniä ensi vuoden alkupuoliskon aikana.”
ITSENÄISYYSJUHLAN noin 200 hengen yleisö sai nauttia korkeatasoisesta ohjelmasta. Juhlan juonsivat Ariel Vuorenpää, Ella Kanersalo ja Nooa Kujansuu.
Lippuvartion muodostivat perinteiseen tapaan partiolaiset. Heidät soitti trumpettifanfaarilla sisään Tarkos Niemirepo.
Tervetuliaissanat lausui valtuuston puheenjohtaja Taru Tolvanen.
Pekka Kaarninen valotti yleisölle Pirkkalan kunnan vaiheita. Hänen kirjoittamansa historiikki Kasvava kunta – Pirkkalan kunnan historia 1990-2022 ilmestyy lähiaikoina.
”Pirkkalan alkuvuodeksi on päätelty 1237. Silloin Pirkkala käsitti suunnilleen nykyisen Pirkanmaan. Etelä-Pirkkala ja Pohjois-Pirkkala itsenäistyivät kuntina 1922 ja vuonna 1938 ne saivat nimekseen Pirkkala ja Nokia”, Kaarninen tiivisti.
Julia Ilomäki (huilu) ja Noora Laiho tarjosivat juhlaväelle monta upeaa musiikkiesitystä Finlandiasta Myrskyluodon Maijaan.
Hengästyttävän hienosta akrobatiavoimisteluesityksestä vastasi Akron Taika -seuran Usva-ryhmä.
Juhlan lopulla herkkä-ääninen Iiris Erkkilä lauloi Julia Ilomäen säestämänä kappaleen Täällä Pohjantähden alla ja toimi myös esilaulajana Maamme-laululle.
Juhlan jälkeen yleisö poistui kahville, missä se pääsi nauttimaan Pirkkalan yläkoulun leivoskisan voittajatuotetta, Pirkkala 100 -leivosta. Voittajapaakelsin reseptin ja ulkoasun olivat ideoineet juuri Iiris Erkkilä ja Sivia Kärkkäinen.
