VUODEN vaihteessa aloittavan hyvinvointialueen (HVA) vastuulla tulee olemaan varsinaisten sisältöjen ja tavoitteiden toteuttaminen eli terveyserojen kaventaminen sekä menojen kasvun hillintä. Yhteistyö kuntien kanssa tulee korostumaan hyvinvoinnin ja terveyden (hyte) sekä turvallisuuden edistämisessä.
Toimien tavoitteena on kansansairauksien ehkäiseminen, ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistäminen.
Jotta tavoitteissa onnistuttaisiin, olisi ennaltaehkäiseviin toimiin myös panostettava. Tiukentuvassa taloustilanteessa ennaltaehkäisevä työ on kuitenkin se, mistä usein leikataan. Lakisääteiset palvelut on joka tapauksessa tuotettava.
MIKÄLI kunta säästää hyte-palveluista, lasku ongelmien pahenemisesta siirtyy hyvinvointialueelle. Entä, jos kaikki kunnat osaoptimoivat tinkimällä ennaltaehkäisevistä toimista?
Mikäli terveyttä edistäviä toimia ei ole riittävästi, sairastavuus lisääntyy. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi tämä tulee kasvattamaan kustannuksia, mikä on täysin vastoin uudistuksen tavoitteita.
Kenen vastuulla ja millä rahoituksella jatkossa pyöritetään seniorikuntosaleja, kohtaamispaikkoja, vertaistukea?
NYKYISESSÄ soten rahoitusmallissa osa HVA:n rahoituksesta määräytyy niin sanotun hyte-kertoimen mukaan, mikä on käytännössä 7,5–22 euroa asukasta kohden.
Keskimääräisellä 10 euron asukaskohtaisella hyte-rahalla ei kuitenkaan vielä päästä sote-uudistuksen keskeisimpiin tavoitteisiin. Tilanteessa, jossa palveluntarpeet sekä mielenterveyden ja lastensuojelun kustannukset ovat vahvassa kasvussa ja panostuksia ennaltaehkäisyyn pitäisi roimasti korottaa.
THL:N MUKAAN 80–90 prosenttia eliniän kasvusta johtuu muusta kuin varsinaisista terveyspalveluista. Geeneihin ja ikään ei voida vaikuttaa, mutta miltei kaikkeen muuhun voidaan.
Yhteiskunnallisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa muun muassa elinympäristöön, tukea liikuntaharrastuksia, mahdollistaa terveellinen ruokavalio tai tarjota voimaannuttavaa vertaistukea.
Kuntien vastuulle jää kaavoitus – miten sen avulla jatkossa varmistetaan hyvinvointia edistävä asuinympäristö?
Entä kenen vastuulla ja millä rahoituksella jatkossa pyöritetään seniorikuntosaleja, kohtaamispaikkoja, vertaistukea?
Kansalaisjärjestöt, seurakunnat, vapaaehtoistoimijat sekä hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset ovat merkittäviä tekijöitä ennaltaehkäisevässä työssä. Kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä onkin jatkossa tuettava sekä yhteistyötä heidän välillään ja heidän kanssaan kehitettävä tukemaan julkisen sektorin palveluja.
Terve kilpailu eri toimijoiden välillä motivoisi kehittämään vaikuttavaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
TÄLLÄ HETKELLÄ kannusteet tuottaa hyte-palveluja eivät siis ole riittäviä. Joten on luotava selkeät taloudelliset kannusteet hyte-toimintaan kuntien ja alueiden lisäksi kolmannelle sektorille ja yrityksille. Myös kuntatasolla on varattava riittävät resurssit hyte-toimintaan.
Vuosittainen mahdollisuus palkita vaikuttavasta toiminnasta kolmatta sektoria ja muita toimijoita antaisi tarvittavan lisäpotkun. Terve kilpailu eri toimijoiden välillä motivoisi kehittämään vaikuttavaa ja tuloksellista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Se on kilpailu, jossa kaikki osapuolet voittavat.
Riitta Kuismanen
sote-alan opettaja, aluevaltuutettu (kd)
Pirkkala
