TYÖTERVEYSHUOLLON erikoislääkäri Markku Tuominen kertoo mielenterveyden ongelmien ja tukielinsairauksien, kuten selkä-, polvi-, niska ja olkapäävaivojen, olevan syynä työkyvyn heikkenemiseen noin neljässä tapauksessa viidestä.
”Mielenterveyden ongelmat näyttävät kasvavan kovasti. Asian korjaamiseen on laitettava isot panokset”, hän sanoo.
Urheilulääkärinä toimiva Tuominen kertoo tutkimustiedosta, jonka perusteella ihmisen henkinen kuormitus käyttäytyy samalla tavoin kuin urheilijan ylikunto.
”Kun tulee iso kuormitus, josta ihminen ei ole palautunut ja siihen uusia rasituksia päälle, niin henkinen ja fyysinen toimintakyky laskee.”
Henkisestikin voi siis ”mennä hapoille”.
Arjessa pieni tauotus lepuuttaa aivojamme yhtä lailla kuin muuta elimistöä.
”Jos on päivä täynnä palaveria ja pitäisi illallakin jaksaa, niin päässä ei enää tapahdu. Lyhyt kävely ulkona tai verenkiertoa virkistyttävä taukojumppa auttavat silloin. Aivotkin tarvitsevat taukoja.”
Liikunta näyttää onneksi olevan hyvä lääke myös psyykkiseen rasittuneisuuteen. Pitkäjänteinen kunnon parannus kannattaa.
”Kun ihmisen elimistöä aktivoidaan aerobisella rasituksella, se ei vaikuta pelkästään fyysiseen kuntoon, vaan parantaa myös psyykkistä toimintakykyä”, Tuominen toteaa.
Kupillinen kahviakin toki piristää – nimittäin jos sen hakemiseksi pitää nousta tuolista ja ottaa muutama askel.
Mieltä parantavia liikkumistapoja on varmasti yhtä monta kuin liikkujiakin: kävelylenkkejä, hiukan enemmän sydäntä ja keuhkoja rassaavaa liikkumista, luontoretkeilyä, golfia ja muita pallopelejä, lihasten jumppaa kotona ja kuntosalilla.
Ohjatuissa ryhmissä liikunnasta saa vielä enemmän irti. Ammattilainen antaa lähtiäisiksi vinkit, millaiset harrastukset ovat jokaisen yksilölliseen tilanteeseen sopivia.
Entä suomalaisen työpaikan yleisin piriste: kahvi?
”Kupillinen kahviakin toki piristää – nimittäin jos sen hakemiseksi pitää nousta tuolista ja ottaa muutama askel”, Tuominen hymyilee.
HYVÄ työterveyshuolto auttaa Tuomisen mukaan sekä työntekijää että yritystä voimaan paremmin.
”Kyseessä on lakisääteinen asia. Työterveyshuollon on lain mukaan varmistettava, että työstä ei aiheudu vaaraa työntekijän terveydelle. Se on työterveyshuollon perusta. Lisäksi yritys voi tarjota vapaaehtoisesti lisäpalveluita, kuten sairaanhoidon, työpsykologin ja fysioterapian palvelut”, Pirkkalassakin toimivan Medisportin lääkäri kertoo.
Urheilulääkärinä jääkiekkojoukkue Ilveksen pelaajista huolehtinut ja MM-kisojen vastuulääkärinä toimiva Tuominen vertaa henkilökuntaa yrityksen edun kannalta urheilujoukkueeseen.
”Työterveyshuolto turvaa yrityksen häiriötöntä toimintaa.”
TUOMISEN mukaan olennainen asia on kuormittavuusaste, jonka työ ihmiselle aiheuttaa. Kuormittavuusasteella tarkoitetaan työn kuormittavuustasoa verrattuna koko toimintakykyymme.
”Työn kuormittavuus saisi olla enintään 30 prosenttia koko toimintakyvystämme”, Tuominen toteaa.
Toimintakykymme yleensä heikkenee iän myötä.
”Jos ajatellaan, että 20-vuotiaan toimintakyky on sata prosenttia, niin samalla ihmisellä toimintakyky on 60-vuotiaana keskimäärin enää 60 prosenttia tuosta.”
Keskimääräisistä tilastoista poiketen toimintakyky toimintakykyä voi onneksi ylläpitää tai jopa parantaa, jos vaikkapa aloitamme kuntoilun tai parannumme sairaudesta.
Tästä jokainen yritysjohtaja voikin jo laskea yhteen yksi plus yksi. Hyväkuntoinen työntekijä voi tehdä paljonkin töitä, eikä työ silti tunnu hänestä kuormittavalta. Samalla työmäärällä huonokuntoinen alkaa kärsiä niin stressistä kuin fyysisistä vaivoista.
”Yrityssektorin kannattaisi ottaa työterveyshuoltoon urheilusta tuttu valmentava ote. Työntekijöiden toimintakyky vaikuttaa yrityksen kuntoon”, Tuominen vinkkaa.
