Suomalaisen sosiaalityön uudistaja täytti 100 vuotta – Pirkkalassa asuva Marjatta Eskola toi ihmislähtöistä ajatustapaa suomalaiseen sosiaalihuoltoon Chicagosta

Eskola oli mukana vaikuttamassa siihen, että sosiaalityötä alettiin opettaa Tampereen yliopistossa.

MARJATTA ESKOLAN (keskellä) 100-vuotispäivää juhlittiin Pirkankoivussa 14. lokakuuta läheisten kesken.

PIRKKALAN Pirkankoivussa juhlittiin lokakuussa sosiaalityön uudistajan syntymäpäiviä. Pirkankoivun asukas Marjatta Eskola täytti tuolloin 100 vuotta.

Vuonna 1922 syntyneen Eskolan nimi on tuttu monille sosiaalityötä opiskeleville ja alalla työskenteleville. Hän vaikutti menneinä vuosikymmeninä merkittävästi siihen, että sosiaalityössä vakiintui asiakaslähtöinen lähestymistapa ja että sosiaalityötä alettiin opettaa korkeakoulutasolla.

ESKOLA, omaa sukua Isola, varttui sisarusparven nuorimmaisena Pohjois-Pohjanmaalla. Hän aloitti sosiaalipolitiikan, kansantalouden ja sosiologian opinnot Helsingin yliopistossa 1940-luvulla ja valmistuttuaan muutti Yhdysvaltoihin opiskelemaan Chicagon yliopistossa.

Chicagossa Eskolaan teki vaikutuksen ajatus siitä, että ympäristö on tärkeä tekijä sosiaalityön asiakkaan ongelmien synnyssä, jatkumisessa ja ratkaisemisessa. Sosiaalityöntekijän tehtävä oli auttaa asiakasta tarkastelemaan elämäänsä ja tukea tätä yrityksissä muuttaa sitä.

Tulevan puolisonsa Marjatta Eskola tapasi keuhkotautiparantolassa.

Näkökulma oli perin erilainen kuin sotien jälkeisessä Suomessa, jonne Eskola palasi opintojensa jälkeen. Tuolloin puhuttiin sosiaalityön sijaan yleisemmin sosiaalihuollosta. Suomessa oli totuttu ajattelemaan, että yksilöiden ongelmien tärkein ratkaisija oli valtio suosituksineen, lakeineen ja varoituksineen. Esimerkiksi sotien jälkeen yleistyneitä alkoholiongelmia valtio pyrki vähentämään alkoholin myyntiä rajoittamalla.

Eskola, monien muiden tavoin, alkoi kyseenalaistaa ajatusmallia ja korosti asiakkaan henkilökohtaisen elämäntilanteen ymmärtämistä ja asiakkaan tukemista muutoksen tiellä. Tärkein toimija oli asiakas itse, ei valtio.

URANSA aikana Eskola kiteytti käsityksensä sosiaalityöstä tieteelliseksi metodiksi ja järjesti kansainvälisiä sosiaalityön seminaareja. Pitkän vaikutustyön tuloksena Tampereen yliopistossa aloitettiin sosiaalityön koulutus osana sosiaalipolitiikkaa vuonna 1966.

1970–1980-luvuilla Eskola toimi Tampereen yliopiston sosiaalityön rehtorina ja Kuopion yliopiston sosiaalityön koulutusohjelman ensimmäisenä professorina.

TULEVAN puolisonsa Eero Eskolan Marjatta Eskola tapasi keuhkotautiparantolassa, jossa molemmat olivat hoidettavina. Pariskunta asettui asumaan Tampereen seudulle, ja heille syntyi kolme lasta. Lapsenlapsia Marjatta Eskolalle on kertynyt neljä.

Vapaa-ajallaan Eskola on harrastanut hyötypuutarhanhoitoa ja tilkkutöitä.

Eskolan 100-vuotisjuhlia vietettiin Pirkankoivun hoivaosastolla lähipiirin kesken 14. lokakuuta.

Lähteinä käytetty Marjatta Eskolan pojan Matti Eskolan kuvausta äitinsä elämästä ja Päivi Ahon artikkelia ”Ihmisen oma toimijuus sosiaalityön ytimessä – Sosiaalityön pioneeri VTL Marjatta Eskola täytti 95 vuotta 14.10.2017” (2018).