SYNKKÄ on aika, enkä tarkoita pimeneviä aamuja ja iltoja. Niihin on sentään totuttu. Uutisvirta käsittelee päivittäin kustannusten nousua lähes täydellä sortimentilla.
Asuminen on täällä Pohjolassa aina erityinen kustannuserä. Ihmisiä se koskettaa tasa-arvottomasti. Pääsääntöisesti jokainen valitsee kortteerinsa itse. Valintaa ohjaa voimakkaasti kuitenkin vilkaisu oman säästöpossun mahaan. Eikä ihmisen tilanne aina ole vakaa. Muutokset roiskivat matkan varrella ihmispoloa kuraisilla poluillaan.
Karkeilla jaoilla asumme joko pien- tai kerrostalossa, omistusasunnossa tai vuokralla. Yhteistä niillä on, että asuminen maksaa, mutta ei maksaminenkaan mene tasan. Asumistukea saa Suomessa n. 15 prosenttia ihmisistä ja tukien määrä on reilusti yli 2000 miljoonaa euroa vuodessa. Tukien maksamiseen osallistuvat ne, jotka maksavat omastakin asumisestaan yhä enemmän. Vaikka se fakta onkin, se ei ole tämän kolumnini aihe.
Sisävalaistukseen on jo tehty muutoksia niin, että kulutus vähentynee osittain jopa viidennekseen. Huoneistojen märkätilojen lattialämmitykset menevät usein taloyhtiön piikkiin, koska niitä ei saa kokonaan katkaista.
KESKITYN tässä kerrostaloasukkaiden ja erityisesti taloyhtiöiden kustannuksiin. Omakotiasukkaiden asumiskustannusten määrää pystyvät omistajat selkeämmin hallitsemaan, koska ovat asumuksensa toimitusjohtajia. Yhteistä kummassakin asumismuodossa on asuntolaina, joka aika monen elämässä on juuri nyt pitkän alennusmyynnin jälkeen järkytyksen aihe.
Kerrostalossakin joudutaan tekemään korjauksia, jotka selvästi lisääntyvät jo 10 vuoden jälkeen. Hallituksen pitää olla koko ajan kartalla kiinteistön kuluessa käytössä. Nykyinen talotekniikkakin vaatii päivittämistä eri kohteissa. Korjauksia ei pidä kaihtaa. niitä on mieluiten ennakoitava. Vaikka korjauskustannukset ovat kohonneet, ei ihmekorjaantumisia ole syytä odottaa.
Sähkön hinta, josta kirjoitin viime kolumnissani, nousee nyt suurimpien kulujen joukkoon. Omassa taloyhtiössäni Härmälänrannassa sähkön kulutus on viime päivät ollut hallituksen ”piirustuslaudalla”.
Sisävalaistukseen on jo tehty muutoksia niin, että kulutus vähentynee osittain jopa viidennekseen. Huoneistojen märkätilojen lattialämmitykset menevät usein taloyhtiön piikkiin, koska niitä ei saa kokonaan katkaista.
Ne ovat ensisijaisesti tarkoitettu kosteusvaurioiden ehkäisyyn ja vasta toissijaisesti mukavuuteen. Ylilämmittämisellä lattialämmitys on varsinainen energiasyöppö.
TÄLLÄ hetkellä taloyhtiön osakkaiden asumiskustannuksia nostaa siis moni kuluerä. Kaikkiin ei voi kuitenkaan vaikuttaa. Kiinteistövero on noussut melkoiseksi. Se voi olla hyvinkin pari kuukauden hoitovastikkeen suuruinen. Hallitus onneksi siirsi sen uudistusta. Verouudistus kun on synonyymi verojen korotukselle.
Lämmitysmuodosta riippumatta useimmiten taloyhtiön suurin menoerä on lämmitys. Voiko sille mitään tehdä?
Yleensä voi. Vaikka taloyhtiö olisi uudehkokin, puhumatta vanhemmista, kannattaa teettää energiaselvitys ammattilaisella. Silmät avautuvat ja yleensä paljon saa ajateltavaa hallitus. Joka muuten toivottavasti osaa toimia ammattimaisesti. Sen valinta on ehkä kustannustehokkain päätös. Siinäkään ei halvalla saa hyvää. Hyvä hallitus ottaa säästöissä ja korjauksissa huomioon asumistyytyväisyyden.
Energiansäästössä voi ottaa oppia kissaltamme Lyyliltä, joka nukkuu ainakin 14 tuntia vuorokaudessa. Petipaikkaan ei ota valoa.
Kirjoittaja on toiminut useiden taloyhtiöiden hallinnoissa 47 vuotta, eikä ymmärrä vieläkään lopettaa.
