PIRKKALAN vanhan kirkon vieressä Pyhäjärveen laskevan Sikojoen latvoilla syyskuussa tehty sähkökoekalastus tuotti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntijoiden haaveihin lähinnä rapuja, särkiä – sekä vastikään kuolleen näädän.
Pusikkoisesta jokilaaksosta Lentoasemantien lähistöltä toivottiin löydettävän taimenia, joita uomaan on istutettu. Ne kuitenkin loistivat poissaolollaan.
Iso näätä sai saalisvalikoimassa suurimman huomion. Olisiko se voinut jäädä auton tölväisemäksi Lentoasemantiellä ja hukkua puroon?
Kaikki tänne laitetut istukkaat on maksettu Pirkkalan golfkenttäyhtiön varoilla. Ympäristölupiin voidaan liittää velvoite korvata aiheutettua ympäristökuormitusta.
KVVY:n ympäristöasiantuntija Heikki Holsti kertoi, että Sikojokeen on tehty poikasistutuksia Luutajoen kannan taimenilla.
”Kaikki tänne laitetut istukkaat on maksettu Pirkkalan golfkenttäyhtiön varoilla. Ympäristölupiin voidaan liittää velvoite korvata aiheutettua ympäristökuormitusta. Ennen puhuttiin velvoiteistutuksista. Nykyinen termi on kalatalousmaksu. Golf Pirkkala Oy maksaa sitä 500 euroa vuodessa”, Holsti kertoi.
SIKOJOKI virtaa Lentoasemantien suunnalta Pyhäjärveen Sankilan lähelle. Karttaan on merkitty Sillankorventie, jonka läheltä haaveihin tarttui täplärapuja, särki ja – näätä! Latvahaaroilta löytyy myös Sikojärvi.
Sähkökalastuksessa olivat mukana myös KVVY:n toinen ympäristöasiantuntija Sami Ojala, Sikoisten osakaskunnan esimies Juhani Skogberg ja Ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Jari Pelkonen. Ely-keskus on taho, joka päättää kalatalousmaksujen jakamisesta eri kohteisiin.
”Jos ajatellaan esimerkiksi Pyhäjärven kalatalousmaksuja, niin Tampereen kaupunki maksaa niitä vuodessa 50 000 euroa ja Takon kartonkitehdas 7000 euroa”, Pelkonen kertoi.
”Maksut käytetään sen alueen hyväksi, johon jäteveden haitat kohdistuvat”, Pelkonen selvitti.
Aiemmin esimerkiksi Tampereen kaupungin kalatalousmaksuilla on tehty istutuksia Pyhäjärveen Eteläpuistosta Luodon saarelle ulottuvalle alueelle.
”Tänä vuonna on ollut ensi kertaa mahdollinen uudenlainen käytäntö, että kalatalousmaksuvaroilla on parannettu myös Pyhäjärveen laskevien virtavesien tilaa, Heikki Holsti kertoi.
Pyhäjärveen laskee Hatanpään ja Pirkkalan alueilta monia puroja tai ojia, kuten Viinikanoja, Vihioja, Härmälänoja ja Sikojoki. Niihin on istutettu taimenia joko poikasina tai mäti-istutuksina.
SIKOJOEN latvat kulkevat useampina haaroina alueilla, joissa moni ei arvaisi taimenten polskivan.
”Sikojoessa on tehty kutualueen kunnostus sorastamalla aivan Lentoasemantien varressa Myllykoskessa. Paikalla on ollut ennen mylly”, tiesi Pirkkalan kalastusasiat hyvin tunteva härmäläläinen Juhani Skogberg kertoa.
Kyseinen paikka on Lentoaseman ja Myllyhaantien risteyksessä. Vieressä on suosittu lounaspaikka Wigrenin Mylly. Nimeen on siis otettu hienosti paikallishistoria mukaan.
Syksyisessä koekalastuksessa vesi ei Sikojoen latvakoskissa kuitenkaan loiskunut. Enemmin näkyi kiviröykkiöitä liruvan puron koskikohdissa.
Lopputulos oli, ettei yhtään taimenta saatu, vain täplärapuja, särkiä ja yksi hauki. Ovatko kaikki taimenistukkaat kuolleet?
”Taimenta ei saatu, mikä osoittaa, että istutusten ohella pitäisi tehdä samaan aikaan myös kunnostustoimia. Nyt kunnostuksia on tehty vain yhtenä kesänä talkoilla”, Holsti sanoo.
”Virtavedessä olevat nousuesteet vaikeuttavat merkittävästi lohikalojen elinmahdollisuuteen puroissa”, hän painottaa.
Istutusten ja kunnostusten päämäärä on synnyttää puroon oma siellä lisääntyvä taimenkanta.
Parhaassa tapauksessa osa kaloista voisi vaeltaa kudun jälkeen Pyhäjärveen laskevista puroista järveen kasvamaan ja palata myöhemmin takaisin kutemaan.
”Jalokalojen palauttaminen vesistöihin pitkän tauon jälkeen ei ole helppo tehtävä, mutta sitä kannattaa yrittää. Kuntien aktiivisuus kunnostuksissa on tärkeää”, Holsti toteaa.
Holstin mukaan myös myöhäinen koekalastuksen ajankohta viileine vesineen vaikutti saalikseen tavallisten järvikalojen osalta.
Keväällä lumien sulaessa Sikojoen latvoillakin taas vesi loiskuaa.
