MITEN Pirkkalan kunnan talous makaa soteuudistuksen jälkeisenä aikana eli ensi vuonna? Entä iskeekö sähkön hinta ja koronnousu kukkaroon siinä määrin, että kuntalaisen pitäisi jo huolestua?
Ensin hyvät uutiset. Pirkkalan talousjohtajalla Tommi Ruokosella on huojentavaa kerrottavaa tämän ja ensi vuoden osalta.
”Hyvän taloustilanteen ja työllisyyden ansiosta Pirkkala on saamassa tänä vuonna kahdeksan miljoonaa euroa enemmän verotuloja kuin ennustettiin. Talousarviomme kuluvalle vuodelle oli alijäämäinen, mutta lisätulojen myötä tilinpäätös on nousemassa plussan puolelle”, Ruokonen kertoo.
Suurin osuus kahdeksan miljoonan talousyllätyksessä on yhteisöverojen nousulla. Yritysten tuloksista kunnalle maksettavien yhteisöverojen määrä noussee vajaat neljä miljoonaa euroa ennakoitua korkeammaksi.
Kunnallisvero ja valtionosuudet ovat merkittävimpiä kunnan tuloluokista, niiden osuus tämän vuoden 185 miljoonan euron kokonaistuloista on 130 miljoonaa euroa.
Myös kaikkien kuntalaisten tuloistaan maksaman kunnallisveron tuotto kasvaa jonkin verran ennustetusta tänä vuonna.
SÄHKÖN hinnan osalta Pirkkalalla ei ole Ruokosen mukaan tällä tietoa yllätyksiä muhimassa, joskin nousua sähkölaskuun tulee. Viime vuonna kunnan lasku oli noin 900 000 euroa.
”Ensi vuoden talousarvioon on tehty 400 000 euron lisäys kohonneiden hintojen takia. Se on tämänhetkinen arvio. Iso osa hinnoista on sopimuksin kiinnitetty kymmeneen senttiin kilowattitunnilta.”
Iso talousympäristön muutos on korkojen nousu. Miten se vaikuttaa kunnan lainanhoitokuluihin?
”Tilanne on ennustettava, sillä kunnan noin 70 miljoonan euron lainakannasta on hieman alle 30 miljoonaa kiinteäkorkoista ja 30 miljoonaa on suojattu koronnousulta johdannaissopimuksella. Loput noin 10 miljoonaa on markkinavaikutuksen piirissä”, Ruokonen kertoo.
Keväällä arvioin uudistusta varovaisen myönteisesti ja nyt olen luottavainen, kun tietoa on enemmän. Pirkkala pärjää.
ENSI vuosi on kunnille mullistava siksi, että kuntien tulot, onneksi myös menot, putoavat soteuudistuksen myötä noin puoleen nykyisestä, Pirkkalalla ulkoisten kulujen osalta noin 150 miljoonasta eurosta reiluun 70 miljoonaan euroon.
Tämä siksi, että sosiaali- ja terveyspalvelut ja siirtyvät hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Kunnan veroprosentti laskee 7,86:een, kun valtio ottaa itselleen 12,64 prosenttiyksikön verosiivun kaikkien Manner-Suomen kuntien verotuloista.
Kuntalaiselle verorasitus säilyy ensi vuonna nykyisessä 20,5 prosentin tasossa. Poikkeustilanteessa kunnilla ei ole lupaa sen paremmin korottaa kuin laskea veroprosenttiaan nykyisestä.
Monien vuosien ajan on taitettu peistä siitä, miten soteuudistus kohtelee Pirkkalan taloutta ja tuleeko Suomeen uudistuksen voittaja- ja häviäjäkuntia.
”Keväällä arvioin uudistusta varovaisen myönteisesti ja nyt olen luottavainen, kun tietoa on enemmän. Pirkkala pärjää. Uudistuksessa ei synny rakennetta, joka heikentäisi Pirkkalan talousasemaa nykyisestä”, Ruokonen toteaa.
Kuntien välisiä talouseroja kompensoidaan uudistuksessa monin tavoin, muun muassa valtionosuuteen sisältyvillä tasauselementeillä. Ruokosen mukaan tämän on tarkoitus johtaa tilanteeseen, jossa kuntien taloudellinen pärjääminen ei sen paremmin parane kuin notkahda hyvinvointialueiden aloittaessa.
PIRKKALAN ensi vuoden talousarvio on tällä viikolla lautakuntien käsittelyssä. Pormestari julkistaa talousarvioesityksensä lokakuun lopulla. Valtuusto sinetöi budjetin 14. marraskuuta.
”Isoimpia rakennushankkeita ovat ensi vuonna Kirkonkylän koulun laajennus- ja korjausurakan loppuun saattaminen, koulukampus ja vapaa-aikakeskuksen laajennuksen aloitus”, Ruokonen raottaa.
Ensi vuodenkin talous näyttää Ruokosen mukaan Pirkkalalle suotuisalta.
SITTEN ne huonot uutiset. Maailmantilanne kärjessä Venäjän hyökkäys tuovat suuria epävarmuuksia koko maailman ja sitä kautta pienen Pirkkalan vuosiin pidemmällä välillä.
”Inflaatio ja energiamarkkinat, sota, pakotteiden vaikutus, talouskasvun hiipuminen ja nousevat korot”, Tommi Ruokonen luettelee.
Näihin ei Pirkkala pysty vaikuttamaan. On vain odotettava parempia aikoja.
”Myös käynnistymässä oleviin mittaviin hankkeisiin Pirkkalassa liittyy kustannus- ja aikatauluriskejä, Ruokonen sanoo.
