PARHAILLAAN käynnissä oleva Pirkanmaan maakuntakaavan uudistaminen kiinnostaa kovasti maakuntalaisia.
Tällä kertaa maakuntakaavaa päivitetään vaihemaakuntakaavamenettelyllä. Sillä nostetaan keskiöön elonkirjo ja energian uudenlaiset kehittämisperiaatteet.
Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen kiitteleekin nyt pirkanmaalaisten osallistumisintoa ja heidän antamiaan vastauksia Mieluisin luontokohde -kyselyyn.
Kuva: Antti Jokinen
Rissasen mukaan runsaat 300 vastausta sisältävät arvokasta tietoa, joka hyödynnetään suoraan vaihemaakuntakaavan laadinnassa.
PIRKANMAAN liitto käynnisti Mieluisin luontokohteesi Pirkanmaalla -somekampanjan ja -karttakyselyn toukokuun 22. päivänä, jolloin vietettiin kansainvälisen luonnon monimuotoisuuden päivää.
Pirkanmaalaisilla oli runsaat kolme kuukautta aikaa ottaa koppi kampanjasta ja kyselystä. Kun kampanja päättyi elokuun 27. päivänä, koossa oli runsaat 300 vastausta. Suomen luonnon päivä sai konkreettisen lahjan pirkanmaalaisten kerryttämässä komeassa vastausmäärässä.
Ruut-Maaria Rissanen on hyvin tyytyväinen kyselyn tuottamaan vastausaineistoon. Hän korostaa, että jo vastausten määrä on tarpeeksi suuri päätelmiä ja johtopäätöksiä varten.
Rissanen korostaa, että kaikki vastaukset analysoidaan perusteellisesti.
Pirkkalalaiset vastaajat nostivat esille Toivion metsän erityispiirteet. Vastauksista saattaa lukea paikallisten ihmisten uhkan Toivion metsien kohtalosta.
– Ensitutkailujen valossa näyttää myönteiseltä. Vastaajissa on kaiken ikäisiä pirkanmaalaisia. Mukana ovat niin naiset kuin miehetkin. Osallistujat nostivat monipuolisesti esille paikkoja. Myös yksittäiset huomiot ovat tärkeitä.
Rissanen sanoo, että Pirkanmaan liitto tekee vielä lisäksi somelouhintaa. Tällä toimenpiteellä haetaan kättä pidempää ihmisten luontokohdepostauksista ja tägäyksistä Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä sekä Pinterestissä.
Vastaajat kuvailivat esimerkiksi Pälkäneen Laipanmaata, Kangasalan Pähkinäkalliota, Pirkkalan Toivion metsää sekä Akaan Kangassaarta näin:
”Paikka, jossa arjen kiireet ja murheet unohtuvat.”, ”Jylhä erämaa ja ehtaa korpitunnelmaa.”, ”Paikka, jossa on hyvä olla ja hengittää.”, ”Varhain kevätaamuisin alueella on hieno lintukonsertti.”, ”Minun mielenrauhan paikka.”, ”Pieni, mutta suurelta tuntuva metsä”, ”Hyvä paikka oppia metsästä.” ja ”Keväisin soliseva puro.”
REIPPAAN 300 vastaajan kertomat paikat on sijoitettu Pirkanmaan kartalle, jossa on 23 kuntaa.
Vastauksien perusteella piirtynyt laajempi kehä ulottuu Valkeakoskelta Ikaalisiin. Tälle kehälle sijoittuu noin 65 prosenttia tulleista vastauksista. Liki puolet vastauksista keskittyy Tampereen ydinkaupunkiseudulle.
Ruut-Maaria Rissanen vetää johtopäätöksen, jonka mukaan ihmiset kokevat nimenomaan asuinympäristössään olevan luonnon hyvin tärkeäksi itselleen.
– Lähivirkistyksellä on merkittävä rooli maakuntalaisten arjessa.
Pirkanmaalla on tällä hetkellä 529 083 asukasta. Pirkanmaalaisista noin 80 prosenttia eli runsaat 400 000 ihmistä asuu kahdeksan kunnan alueella Tampereen kaupunkiseudulla.
Pirkkalalaiset vastaajat nostivat esille Toivion metsän erityispiirteet. Vastauksista saattaa lukea paikallisten ihmisten uhkan Toivion metsien kohtalosta.
Tampereen kaupunkiseudun ytimessä ihmiset nauttivat Kaupista, Pyynikistä, Iidesjärvestä, Pyhäjärven rantaseudusta, Nokian Kaakkurijärvistä sekä Pirkkalan järvikohteista kuten Kaitajärvestä, Pulkajärvestä ja Iso Naistenjärvestä.
Laajemmalla akselilla erottuvat muun muassa Hämeenkankaan harjualue Ikaalisten seudulla ja etelässä taas Vanajaveden kohteet.
Pohjoiselta Pirkanmaalta karttaan merkittiin viidesosa vastauksista. Siellä esiin nousivat muun muassa Helvetinjärvi, Seitseminen ja Aurejärvi.
– Kansallispuistoilla, luonnonsuojelualueilla sekä virkistykseen varatuilla alueilla on omat käyttäjänsä. Niiden suomat mahdollisuudet tunnetaan hyvin.
Kintulammi on viime vuosina paljon esillä ollut retkeily- ja luonnonsuojelualue Tampereella, Teisko-Aitolahti-alueella. Rissanen olisi odottanut, että Kintulammi olisi saanut kyselyssä enemmän mainintoja ja karttamerkintöjä kuin se todellisuudessa keräsi.
KUHMOISTEN kunnasta tuli osa Pirkanmaata vuoden 2021 alussa eli runsas vuosi sitten.
Ruut-Maaria Rissanen kertoo, että kuhmolaiset olivat varsin pienesti liikkeellä Mieluisin luontokohde -kyselyssä.
– Voi olla, että jähmeyteen vaikutti se, ettei Kuhmoinen ole ollut vielä pitkää aikaa Pirkanmaata. Meidän on opeteltava tavoittamaan myös kuhmoislaiset.
Rissanen sanoo, että Kuhmoisissa on hyvin merkittäviä luontokohteita kuten Päijänne.
Hiljaisempaa oli myös Pirkanmaan lounaislaidalla Urjalassa ja Punkalaitumella. Rissanen arvelee, että vahvaa viljelymaisemaa edustavissa kunnissa saatetaan elää luontaisesti hyvin lähellä luontoa, jolloin se on päivittäin isosti läsnä ihmisten elämänpiirissä.
RUUT-MAARIA Rissanen kertoo, että Pirkanmaan maakuntakaavan vaihemaakuntakaava etenee suunnitellussa aikataulussa.
Vaihemaakuntakaavan luonnos saadaan nähtäville ensi vuonna. Maakuntavaltuuston on määrä nuijia vaihemaakuntakaava pöytään vuonna 2024.
Rissasen mukaan vaihemaakuntakaavan valmistuksessa otetaan huomioon myös uusi tieto uhanalaisista lajeista ja tyypeistä.
