PIRKKALAN yhdyskuntalautakunta päätti viime viikolla yksimielisesti, että Toivion uusi telemasto sijoitetaan Ruotutien ja Ruotukujan risteyksessä olevalle tyhjälle tontille.
Päätöstä edelsi pitkä ruljanssi. Kun Elisa haki ensimmäistä kertaa poikkeuslupaa Ruotutie 33:een, kunta sai noin 50 mastoa vastustavaa mielipidettä ja toisaalta 60 asukkaan vetoomuksen, jossa mastoa toivottiin Toivioon, jotta yhteydet ja kuuluvuus paranisivat.
Kaavoitusjohtaja ehti jo tehdä viranhaltijapäätöksen, jossa maston paikka hyväksyttiin. Oikaisupyynnöissä kysyttiin, oliko poikkeusluvan myöntäminen puistoon oikein.
Helmikuussa lautakunta jätti sijoituksen pöydälle evästyksellä, että Elisa selvittää vielä kaikki mahdolliset paikat. Asia ei siitä muuttunut, vaikka peräti 11 eri sijaintia kartoitettiin. Ruotutie 33 todettiin ykkösvaihtoehdoksi.
Toivion omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Kristiina Kaila tuntee tapauksen, sillä hän on myös maston paikasta päättäneen yhdyskuntalautakunnan jäsen (vihr.). Hän jättäytyi päätöksenteosta esteellisenä toisen toiviolaisen yhdistysaktiivin Jouko Karppasen tavoin.
”Tämä Ruotutie on kompromissipaikka ja Elisan mukaan Marjatanpuiston jälkeen teknisesti paras paikka sijaitessaan alueen keskellä. Tällä kunnan tontilla on jo muuntaja. Mastosta tulee 42 metriä korkea, joten onhan se naapureille haitta, jos keittiön ikkunasta sellaisen näkee”, Kaila toteaa.
KAILA muistuttaa, että villakoiran ydin on silti se, että Toiviossa on huonot teleyhteydet ja asukkaat ovat kyllästyneet niihin.
”Operaattoreille tulee paljon vikailmoituksia. Kun kännykällä hoidetaan nykyisin monet tärkeät asiat terveydenhuoltoa myöten, niin niitä on saatava paremmiksi. Se oli asukkaidenkin toive ihan alun perin operaattorien suuntaan, kun tätä asiaa alettiin viemään eteenpäin.”
ICT-alan ihmisenä Kaila osaa kertoa, että 5G vaatii melko tiheää mastoväliä.
”Alunperin paras paikka Elisan mielestä oli Marjatanpuisto. Omakotiyhdistys ei kannattanut sitä, koska kyseessä on lasten leikkipuisto, joka olisi kyseenalainen paikka mastolle.”
Kaila sanoo, ettei yhtään ihmettelisi, jos valitun paikan lähinaapurit valittavat päätöksestä hallinto-oikeuteen.
”Nämä ovat vaikeita asioita. Mastoa ei oikein haluta oman tontin viereen. Aina voi käydä keskustelua, kuinka paljon sallimme rumentavia teknisiä laitteita lähellemme. Toisaalta nyt elämme digitaalisessa yhteiskunnassa, ja masto on hinta mobiiliyhteyksistä, joita ei muillakaan keinoin ole saatu täällä paremmiksi”, myös Pirkkalan Pirkkain puheenjohtajana toimiva ahkera yhdistysihminen miettii.
KAILA on ollut Toivion omakotiyhdistyksen puheenjohtajana kuusi vuotta. Siinä roolissa saa varmaan sovitella monenlaisia kysymyksiä?
”Alunperin tartuin tähän toimeen, kun minä ja muut toiviolaiset vastustimme yhdessä Kaakkois-Pirkkalaan suunniteltua suurta kaavaa. Sittemmin yhdistyksen arjessa ovat olleet paljon esillä liikenneasiat, kuten muutamien risteysten turvattomuus ja koulutien turvallisuuden takaaminen saattoliikenteessä. Juuri nyt puhuttavat biokimpat, eli biojätteiden keräyksen järjestäminen naapuruston yhteisillä keräysasioilla”, Kaila kertoo.
