PIRKKALAN valtuusto hyväksyi maanantaina asunto- ja maapoliittisen ohjelman, joka tylsästä nimestään huolimatta sisältää kiinnostavia asukkaiden arjen linjanvetoja.
Pirkkala aikoo nostaa maankäyttömaksuja, joita se perii tehdessään kaavoitussopimuksia rakennusliikkeiden kanssa.
”Maksut nousevat tuntuvasti. Kunta perii jatkossa sille kaavoituksesta kymmenen tulevan vuoden aikana aiheutuvat kulut. Nämä voivat olla vaikka joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksia”, totesi kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen valtuutetuille.
Kasvu halutaan pitää ennallaan. Pirkkala aikoo kasvaa edelleen 1,5 prosentin eli 300 asukkaan vuosivauhdilla.
Ohjelma paaluttaa, että maanhankinnat kaavoja varten tehdään ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin.
”Haluan korostaa, että Pirkkala on käyttänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana lunastusmenettelyä vain kerran”, Jääskeläinen sivusi poliittista kohua herättänyttä asiaa.
Iso uutinen on Pirkkalan jakaminen vyöhykkeisiin maanhankinnassa. Moottoritien sisäpuolella, missä Pirkkalan kasvu korostuu, kunta hankkii kaavoitusmaata aktiivisesti, mutta myös hinta lienee jatkossa parempi maanomistajille.
”Laadimme uuden mekanismin hinnoittelun osalta. Kerromme sen avoimesti, kun se tulee julkiseksi. Samoin kuin kaikki muutkin maanhankinnan pelisääntömme maanomistajille”, Jääskeläinen selosti.
Pirkkala vahvisti myös ns. kumppanuuskaavoitusmenettelyn käyttöönoton. Siinä kunta voi myydä kaavoituksen kautta syntyvät tontit kumppaniksi valitulle rakentajalle.
VALTUUTETUT ottivat pitkään neuvotellut linjaukset pääosin tyytyväisinä vastaan, sillä ehdotus sisälsi vastaantuloja moneen suuntaan.
”Nämä antavat paremmat mahdollisuudet Naistenmatkanlahden ja Partolan kehittämiseen. Olemme tyytyväisiä myös siihen, että kunta aikoo jatkossa vuokrata tonteista suurimman osa myynnin sijaan, sanoi kokoomuksen Aki Hepokorpi.
Myös keskustan rakentajayrittäjä Heikki Riihimäki kertoi olevansa tyytyväinen.
”Toivotaan että saamme nyt Naistenmatkanlahden kehityksen alulle. Siellä voi käyttää kumppanikaavoja”, Riihimäki totesi Pirkkalan kuntakeskuksen isoista kasvuvisioista kohti Pyhäjärven rantaa.
KRIITTISIÄKIN ääniä kuultiin. Keskusta esitti ohjelman palauttamista valmisteluun, jotta maanomistajien ääntä kuultaisin paremmin. Ehdotus hävisi äänestyksen 41-2.
Keskustan Aki Vainio kritisoi ohjelman linjausta säilyttää haja-alue elinvoimaisena, mutta harvaan asuttuna.
”Ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa. Miten voit muuttaa maalle, jos et saa rakentaa sinne”, hän totesi.
Matti Jääskeläinen vastasi, että ihmisillä on todella oikeus valita asuinpaikkansa, mutta rakentaa ei voi mihin haluaa. ”Ne ovat kaksi eri asiaa”, Jääskeläinen sanoi.
Helpotusta haja-alueen lupakysymyksiin voi olla luvassa, sillä valtuutetuilla oli toiveita luvitukseen vaikuttavan ns. emätilatarkastelun rukkaamisesta.
Vasemmiston Mikko Kuoppa varoitteli, että kun raakamaan hinta nousee, se näkyy loppupäässä asuntojen hinnoissa.
”Vaarana on nyt myös liian nopea kasvuvauhti.”
FAKTA
Valtuustossa päätettiin
- Pirkkala on saanut uuden asunto- ja maapoliittisen ohjelman. Kunta tekee aktiivista maanhankintaa aina ensisijaisesti vapaaehtoiseen kauppaan perustuen. Pirkkala panostaa raakamaan hankintaan asumista varten ja kaavoittaa pääsääntöisesti omia maitaan. Raakamaan lunastusmenettely voidaan käynnistää, mikäli ratkaisua ei ole syntynyt neuvotteluista huolimatta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun kunta on antanut kirjallisen ostotarjouksen. Kunta on jaettu maanhankinnan keskeisiin alueisiin moottoritien pohjoispuolella sekä pitkän tähtäimen alueisiin moottoritien etelä- ja lounaispuolella. Osa kunnasta lähempänä Lempäälän rajaa ei sijoitu kumpaankaan näistä vyöhykkeistä. Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella hajarakentamisessa Pirkkala noudattaa maltillista linjaa lupien suhteen. Rakentamista ohjataan kuntakeskukseen ja joukkoliikennereittien varrelle.
- Valtuusto sai katsauksen Tampereen seudun keskuspuhdistamon rakentamisesta. SEn kävi kertomassa puhdistamoyhtiön pirkkalalainen toimitusjohtaja Timo Heinonen. Pirkkala on yksi yhtiön osakaskunnista ja pirkkalalaisten jätevedet puhdistetaan vuodesta 2025 eteenpäin Tampereen Sulkavuoreen kallion sisään tehtävässä laitoksessa.
- Pereelle entisen kenkätehtaan tontille valmistunut asemakaavan muutos palautettiin valmisteluun äänestyklsen jälkeen. Kokoomuksen Mika Hakkarainen esitti palauttamista toiveena pysäköintipaikkkojen lisäys. Kenkätehtaan viereen rakentuu kaksi seitsenkerroksista kerrostaloa ja 1-2 -kerroksisia rivitaloja.
