VALTAOSA Pirkkalan evankelis-luterilaisen seurakunnan päättäjäehdokkaista on kertonut kantansa vaalikoneessa koko kirkkoa koskevien kysymysten lisäksi myös neljään paikalliseen väittämään. Paikalliset kysymykset ovat seuraavat:
Jäsenyyden pitäisi näkyä nykyistä vahvemmin seurakunnan retkien, leirien ja muiden palveluiden hinnoittelussa.
On tärkeää, että seurakunta tarjoaa avoimia tunnustuksettomia kohtaamispaikkoja osana Pirkkalan perhekeskusverkostoa.
Seurakunnan on otettava aktiivinen rooli Pirkkalan lähiluonnon vaalimisessa.
Seurakuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia budjetoinnissa on lisättävä (esimerkiksi ensi vuonna kokeiluun tuleva osallistava budjetointi).
Vaalikoneeseen kantansa on ilmaissut 62 Pirkkalan seurakunnan ehdokasta. Seurakunnassa 77 henkilöä on ehdolla vaaleihin. Pirkkalainen julkaisi päättäjäehdokkaiden nimet 16. syyskuuta artikkelissaan.
VAALIKONE antaa äänestäjille ehdotuksia sopivista ehdokkaista. Vaalikoneen kysymyksiin vastasi 56 prosenttia kaikkien seurakuntien ehdokkaista (8093 henkilöä).
Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaliehdokkaiden mielestä seurakunnan pitäisi panostaa erityisesti nuoriin, lapsiin ja heikompiosaisten auttamiseen, kun he saivat valita kolme itselleen tärkeintä painopistettä. Seurakunnan auttamistyön resurssien kohdentamisessa ehdokkaat nostavat tärkeimmäksi perheiden tukemisen kriiseissä. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat yksinäisten ja sairaiden auttaminen sekä sielunhoito ja keskusteluapu.
Ehdokkaiden selkeä enemmistö (82 %) kannattaa tiloista luopumista henkilöstöstä karsimisen sijaan, jos seurakunnan talous heikkenee. Seurakunnan muista kiinteistöistä luovuttaessa reilut 70 prosenttia katsoo, että kirkkotilojen käyttöä tulisi monipuolistaa.
Valtaosa ehdokkaista on eri mieltä siitä, että seurakunnan tulisi luopua liha- ja maitotuotteiden käytöstä. Vain noin kymmenesosa pitää tätä kannatettavana seurakunnan ilmastotoimena.
VAALIKONEESSA kysyttiin myös ehdokkaiden henkilökohtaisesta suhteesta kirkkoon ja uskoon. Tärkeimmät syyt kuulua kirkkoon ovat kirkolliset toimitukset, uskon kokeminen tärkeäksi sekä lähimmäisenrakkaus ja kirkon arvot.
Ehdokkaista hieman alle puolet (44 %) antaa kannatuksensa sille, että kirkolliskokous valittaisiin jatkossa suoralla jäsenvaalilla, jossa äänioikeus olisi kaikilla seurakuntalaisilla. Nykymallissa kirkolliskokousedustajien vaaleissa äänioikeus on papeilla ja seurakuntavaaleissa valituilla luottamushenkilöillä.
Reilu kolmannes (38 %) ehdokkaista on sitä mieltä, että kirkon johtavien viranhaltijoiden (esimerkiksi piispojen ja kirkkoherrojen) tehtävien tulisi olla määräaikaisia. Seurakuntalaisten vahvempi rooli seurakunnassa saa laajaa kannatusta: yli 90 prosenttia ehdokkaista katsoo, että seurakuntalaisten tulisi saada suunnitella, kehittää ja toteuttaa seurakunnan toimintaa nykyistä enemmän.
MARRASKUUSSA järjestettävissä seurakuntavaaleissa on 14 300 ehdokasta. Vaalien ennakkoäänestys on 8.–12.11., varsinainen vaalipäivä sunnuntaina 20.11.2022.
Osa ehdokkaista on ehdolla seurakuntayhtymissä kahdessa vaalissa. Itsenäisissä seurakunnissa toimitetaan vain yhdet vaalit, jossa valitaan kirkkovaltuuston jäsenet. Seurakuntayhtymissä on kahdet vaalit, joissa valitaan luottamushenkilöt sekä yhtymien yhteiseen kirkkovaltuustoon että seurakuntaneuvostoon. Sopuvaalit järjestetään 44 seurakunnassa.
Seurakuntavaalien ehdokkaat, listat sekä ennakkoäänestyspaikat löytyvät seurakuntavaalit.fi-sivuilta.
