Kokonaisarvosanan antamista toki vaikeuttaa se, että kuntien välillä on todella suuria eroja.
– Joissakin Pirkanmaan pienimmissä kunnissa palvelut ovat heikentyneet merkittävästi ja joissakin jopa hiukan vahvistuneet. Isommissa kaupungeissa muutokset eivät ole olleet niin merkittäviä tai ainakaan kuntalaisille näkyviä, Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikka arvioi.
Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto on samoilla linjoilla: osassa kunnista palveluita on lähtenyt rajustikin, osassa palvelu on jopa parantunut.
– Orivesi on kärsinyt muutoksesta tasapuolisuuden nimissä. Meillä oli ennen sopimus palveluiden tuottamisesta Tampereen kanssa ja siten todella hyvät ja laajat palvelut. Nyt resursseista tuntuu olevan pulaa ja palveluihin joutuu jonottamaan. Isossa kuvassa pirkanmaalaisten palvelut ovat pääosin säilyneet ennallaan. Yhtä kouluarvosanaa on vaikea antaa, mutta 8- voisi olla aika lähellä.
Pirhan hallitukseen kuuluvan Pirkkalan pormestari Marko Jarvan puolesta kyselyyn vastannut kansliapäällikkö Jaakko Joensuu on samoilla linjoilla.
– Kun ottaa huomioon, miten valtavaa määrää euroja, toimipisteitä ja henkilöstöä muutos on koskenut, kokonaisuutena on onnistuttu hyvin, Joensuu sanoo.
– Nyt kuntalaiset jo esimerkiksi tietävät, mihin numeroon tulee soittaa, kun pitää päästä lääkäriin. Osa kuntalaisista tosin kokee, että yhteydenotto ja ajan saaminen perusterveydenhuoltoon ovat vaikeutuneet, Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikka sanoo.
Pälkäneellä palvelut heikkenivät Luopioisten päässä, jossa ei ole enää varsinaista lähiasemaa, vaan liikkuvien palveluiden lähitoimipiste. Sama tilanne voi jossain vaiheessa olla edessä Vesilahdella. Siellä kunnan terveysaseman on määrä säilyä, kunnes Lempäälän terveysasemaa laajennetaan, jolloin vesilahtelaisten palvelut siirtyvät sinne.
Vesilahden kunnanjohtaja Mikko Latvala kertoo, että Lempäälän terveysaseman laajennuksen ajankohtasta ei ole tietoa. Sen valmistumiseen voi mennä vuosia.
– Konkreettisen aikataulun puuttuminen on kunnan kannalta haastavaa. On vaikea edes neuvotella terveysaseman vuokrasopimuksesta, kun ei tiedetä, kuinka pitkään Pirha siinä vuokralaisena pysyy, Latvala sanoo.
Kuntien omistamien rakennusten vuokrasopimusten neuvottelut ovat kesken muissakin kunnissa. Ylöjärven kaupunginjohtaja Pauli Piiparinen toivoo, että Pirhan kanssa päästäisiin sopimukseen järkevän mittaisista vuokra-ajoista.
– Kiinteistöjen nykyiset ja mahdolliset tulevat muut omistajat tarvitsevat mielekkäät vuokra-ajat pitääkseen rakennukset kunnossa ja kehittääkseen toimitiloja tarpeiden mukaisesti, Piiparinen huomauttaa.
– Etätoiminta ei vastaa tarkoitusta. Toivottavasti ikäihmisten päivätoimintaan löytyy vielä rahoitus, Oriveden Kuusisto sanoo.
Pälkäneen Pikka toteaa, että ajatus ikäihmisten etätoiminnasta ei ole realistinen. Siinä ei toteudu ihmisten yhdessäolo ja aito kohtaaminen, jotka edistäisivät vanhusten hyvinvointia ja vähentäisivät yksinäisyyttä.
Pälkäneellä kunta onkin ottanut asiasta kopin.
– Olemme suunnanneet testamenttivaroja ikäihmisten hyvinvointia tukevaan toimintaan. Emme kuitenkaan voi korvata Pirhan osuutta terveydenhuollon asiantuntijuudessa, Pikka huomauttaa.
Vesilahden Latvala mainitsee, että myös sote-taksikyydeistä tulee palautetta. Pitkien välimatkojen maaseutukunnassakin sote-taksin saa enää yhteen edestakaiseen asiointimatkaan viikossa.
Ikäihmiset eivät ole ainoa ryhmä, jonka palveluita Pirhan kireä talouskuri on nakertanut. Monesta kunnasta mainitaan, että resurssipula näkyy kuntiin päin myös kouluterveydenhuollossa ja lastensuojelun palveluissa. Koulukuraattoreille, lastensuojelun palveluihin ja sosiaalipalveluihin on syntynyt jonoja.
Lempäälän tuore kunnanjohtaja Noora Pajari välittää kunnan sivistystoimesta tietoa, että erityisen haastava tilanne on ollut koululääkäreiden saatavuudessa. Myös huoli yhteistyöstä lastensuojelun kanssa on noussut toistuvasti esiin.
– Palveluverkkouudistuksesta saimme tiedon maakuntalehden toimittajalta. On vähän noloa, että meiltä kysellään asioista, joita emme tiedä mitään. Tiedottaminen ja vuorovaikutus Pirhan ja kuntien välillä on selkeä kehittämiskohde, Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto sanoo.
Nyt Orivedellä toivotaan, että kaupungille tulisi tietoa esimerkiksi lääkäritilanteesta. Terveyskeskuksen lääkäripalvelut on hoidettu ostopalvelusopimuksella, ja kun sopimus sanottiin irti, kaupungille ei tullut mitään tietoa jatkosta.
Pauliina Pikka sanoo, että aluksi kunnille tuli shokkina se, että todellista kuulemista tai vuoropuhelua ei tuntunut olevan.
– Nyt toimintamallit ja yhteistyöfoorumit ovat hiljalleen löytäneet paikkansa, mutta kyllähän todellisuus on se, että kunnilla on heikot vaikutusmahdollisuudet. Siksi olisi todella tärkeää, että aluevaltuutetut katsovat asioita koko maakunnan osalta ja myös pienten kuntien tarpeita ymmärtäen.
Yhteistyö ja uudet toimintamallit ovat toki vasta rakenteilla. Kansliapäällikkö Jaakko Joensuu uskoo, että Pirhan seuraavalla aluevaalikaudella yhteistyö lähtee kunnolla vauhtiin.
– Hyvinvoinnin edistämistyötä tehdään yhdessä ja limittäin. Nyt on keskusteltu paljon siitä, mikä on kunnan tehtävää ja mikä hyvinvointialueen vastuulla. Kun toimintamallit ovat selvillä, päästään yhteistyössä eteenpäin.
– Vaikuttaa siltä, että hyvinvointialue pyrkii järjestämään pakolliset palvelut tiukasti lakikirjaa katsoen ja mahdollisimman taloudellisesti. Kunnanjohtajan toivoisin, että hyvinvointialueella tehtäisiin perusteltuja päätöksiä ja pohdittaisiin niiden vaikutuksia huolellisesti etukäteen. Nyt tuntuu, että paniikissa vain säästetään kaikesta, Vesilahden kunnanjohtaja Mikko Latvala pohtii.
– Minulla on käsitys, että nykyisiä aluevaltuutettuja on jäämässä pois siksi, että talouskuri on ollut niin tiukkaa. Kun ensimmäinen aluevaltuustokausi on mennyt säästötalkoisiin, ehkä seuraavalla pystyttäisiin jo pohtimaan sisältöä ja tulevaisuuttakin?
Myös Ylöjärven kaupunginjohtaja Pauli Piiparinen sanoo, että ainakin ulkopuolelta katsoen Pirhan alkutaipaleella lyhyehkön aikavälin talousnäkökulmat ovat korostuneet.
Nähtäväksi jää, miten todellista säästöä muutoksilla lopulta saadaan aikaan.
