Lukijalta: Paljonko Pirkkalan on kannettava vastuuta maakunnan elinkeinoelämän tarpeista?

Jotta olisi edes teoreettiset mahdollisuudet vaikuttaa maakuntakaavaan, maakuntavaltuustoon pitää saada edustajia, joilla on halua päivittää maakuntakaavaa.

KEHÄTIEN eteläpuolen osayleiskaavan materiaali julkaistiin yhdyskuntalautakunnan kokousmateriaalin liitteissä. Moni hieraisi epäuskoisena silmiään. Kurikkakallion ja ihmisten kotien päällä näkyy tuotanto- ja varastoaluetta, peltomaisemat rakennettaisiin ja jopa junarata on piirretty Lastenojanvuoren kupeesta.

En mene asioiden edelle, koska luonnos ei ole edes nähtävillä. Joitakin ajatuksia kaavakartoista kuitenkin heräsi.

Osa kaavakartan teollisuusalueista on jo olemassa, mutta uudet harmaat tuotanto- ja varastoalueet pistävät silmään. Pirkkalan sijainti toki on ylivertainen ja yritykset tuovat hyvinvointia kuntaan. Mutta, paljonko pinta-alaltaan maakunnan pienimmän kunnan, Pirkkalan, on kannettava vastuuta maakunnan elinkeinoelämän tarpeista?

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 Pirkkalan työpaikkaomavaraisuus oli 99,9%. Vertailun vuoksi muutama muu esimerkki: Kangasala 57,9 %; Lempäälä 68,8 %; Nokia 77,1 %; Vesilahti 45,7 %; Ylöjärvi 66,7 %.

Kaavoitusta ohjaa suurilta osin maakuntakaava. Maakunnan kaavoituksesta päättävä maakuntavaltuusto koostuu kunnanvaltuustojen edustajista, ja valtuuston kokoonpano on Pirkanmaan kuntavaalituloksen mukainen. Jotta olisi edes teoreettiset mahdollisuudet vaikuttaa maakuntakaavaan, maakuntavaltuustoon pitää saada edustajia, joilla on halua päivittää maakuntakaavaa.

Katariina Nissinen
kuntavaaliehdokas (vihr., sit.)
Pirkkala