”Mikä mukavaa, siellä on yhtä lailla miehiä ja naisia ja hyvinkin eri-ikäisiä henkilöitä. Painopiste on nuorissa aikuisissa, 25–35-vuotiaissa”, kertoo kirkkoherra Tuomo Törmänen.
Seurakuntaan liityttiin esimerkiksi perhejuhlien, seurakunnan toiminnasta saatujen hyvien kokemusten ja kohentuneen taloudellisen tilanteen vuoksi.
”Jos jossain kohtaa on erottu kirkosta, kun on koettu, ettei ole varaa maksaa kirkollisveroa, niin saatetaan liittyä myöhemmin takaisin, kun koetaan siihen olevan taas varaa”, Törmänen sanoo.
Jäsenmäärä on ollut 2020-luvulla loivassa laskussa, mutta Törmänen ei pidä tilannetta dramaattisena. Hän kertoo, että vuoteen 2013 asti seurakunnan jäsenmäärä nousi voimakkaasti ja oli korkeimmillaan vuonna 2016, kun jäseniä oli 14 239.
”Jos miettii jäsenkehitystämme suuressa kuvassa, se on ollut tosi tasaista, siinä missä monessa seurakunnassa suunta on ollut laskeva. Meillä syntyvyys on hyvällä tasolla, ja kun kirkkoon eroamisia on ollut viime vuosina aina enemmän kuin liittymisiä, niin runsas paikkakunnalle muuttaminen on korvannut jäsenmenetystä. Viime vuonna Pirkkalaan muutettiin vähemmän kuin monena vuonna, kun kunnassa rakennettiin vähemmän”, Törmänen sanoo.
Pirkkalassa kirkkoon kuuluminen on edelleen huomattavasti yleisempää kuin valtakunnallisesti (62,2 prosenttia väestöstä) tai vaikkapa Tampereella (55,1 prosenttia). Suuri nuorten ja lapsiperheiden määrä parantaa tilannetta.
”Tyypillistä Suomessa on, että kuolleita voi olla kaksin- tai kolminkertainen määrä syntyneisiin nähden. Meillä luvut ovat aika lähellä toisiaan”, Törmänen sanoo.
Törmänen toteaa, että kunnan kunnianhimoiset suunnitelmat väkiluvun kasvattamisesta merkitsevät myös seurakunnan kasvua tulevaisuudessa.
”Näköpiirissä ei ole jäsenmäärän laskua, vaan kasvua. Se antaa meille aivan erilaiset pelimerkit.”
Juttua muokattu 4.3. klo 10.27: Lisätty faktalaatikkoon tieto jäsenmäärän muutoksesta.
