Mammuttimaista sote-uudistusta on alueellamme työstetty kovalla vauhdilla. Jo alussa tiedettiin, että kaikkea ei saada saman tien valmiiksi. Kaikkien hyvinvointialueiden yhteinen ongelma on ollut alijäämän hoitaminen. Alijäämä siirtyi kuntien tilinpäätöksistä valtion rahoitukselliseksi alijäämäksi sekä hyvinvointialueiden hoidettavaksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Alueet olivat siis jo aloittaessaan toimintansa valmiiksi alijäämäisiä valtion rahoituksessa. Aikataulu on ollut monille alueille kohtuuton, mutta valtioneuvosto ei lisäaikaa eikä lisärahaa yhteisistä pyynnöistä huolimatta ole myöntänyt. Talouspolitiikan arviointineuvosto on muutama viikko sitten esittänyt, että maan hallituksen tulisi antaa hyvinvointialueille lisäaikaa valtion rahoituksen alijäämän kattamiseen. Hyvinvointialueet eivät ole päätöksillään alijäämää kasvattaneet. Miten käynee niiden alueiden, jotka eivät alijäämän kattamisvelvoitteesta selviä säädetyssä ajassa?
Pirkanmaan hyvinvointialue Pirha on selviytymässä alijäämän kattamisesta annetussa aikataulussa, mutta millä hinnalla? Alkutaipaleeseen on sisältänyt paljon vaikeita päätöksiä. Taloustilanteen takia on jouduttu karsimaan peruspalveluita ja palvelupisteitä, vaikka perusterveydenhuollon kehittämisen piti olla uudistuksen kärkitavoite. On nostettu asiakasmaksuja ministeriön ohjeistamaan maksimimäärään ja on leikattu esimerkiksi lakisääteisten hoitotarvikkeiden saantia. Diabetesliiton lääkärineuvosto on tammikuussa (Diabetes ja lääkäri lehti 1/2025) ilmaissut hyvinvointialueille toimitetussa kannanotossa huolensa siitä, että säästöpaineissa oltaisiin leikkaamassa diabetesta sairastavien lakisääteistä hoitotarvikejakelua ja huomauttaa, että alueiden on noudatettava hoitosuosituksia. Tavoitteena on myös saada lisää diabetesosaamista kouluihin ja varhaiskasvatukseen.
Luottamus hyvinvointialueeseen on koetuksella erityisesti ikäihmisten taholta. Huoli hoidon ja hoitopaikan saamisesta on kasvanut ja hätääntymistä on lisännyt myös maailmanpoliittisen tilanteen hullunmylly. Viime aikoina aluevaltuutetut ovat saaneet kaikkein eniten yhteydenottoja vanhuksilta ja omaisilta, sillä uutiset kasvokkaisen päivätoiminnan lopettamisesta ja sen korvaamisesta etäpäivätoiminnalla ovat pöyristyttäneet. SDP:n valtuustoryhmä ei anna esitykselle tukea perustellen asiaa kotona yksin asuvan vanhuksen sosiaalisten kontaktien tarpeella ja omaishoitajien vapaapäivien järjestymisellä. Pirhan suunnitelmissa on esitetty korvaavien toimintojen järjestäminen järjestöjen, kuntien ja seurakuntien kanssa, mutta se vaatii nykyistä ryhdikkäämpää yhteistoimintaa. Toisaalta myös kansanterveysjärjestöjen valtionavustuksia ollaan pienentämässä, mikä johtaa toiminnan supistumiseen.
Tiukasta budjetista huolimatta on onnistumisiakin ollut. Kahden vuoden aikana on päästy hyvin liikkeelle ja käsitelty valtava määrä pirkanmaalaisille elintärkeitä palvelupäätöksiä ja työ jatkuu. Henkilöstö on kaiken toiminnan tukipilari ja siitä on pidettävä huolta.
Leena Mankkinen
aluevaltuutettu, Diabetesliiton hallituksen jäsen, aluevaaliehdokas (sd.), Ylöjärvi
