Ainakin Pirkanmaan työllisyysalueiden asiantuntijat ovat innoissaan vuodenvaihteessa toteutuneen uudistuksen mahdollisuuksista. He uskovat, että työllistyminen tehostuu, kun työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla.
– Kunnilla on nyt käytössä koko elinvoiman ja työllisyyden työkalupakki. Paikallinen yhteistyö mahdollistaa sen, että voimme entistä tehokkaammin tuottaa yrityksille työvoimaa ja työttömät työnhakijat pääsevät mahdollisimman nopeasti töihin, Tampereen seudun työllisyysalueen koulutuspalveluista vastaava erityisasiantuntija Sari Pirttiluoto sanoo.
Pirkanmaan läntisen työllisyysalueen työllisyysjohtaja Tiina Leppäniemi on samoilla linjoilla.
– Me menemme oikeasti sinne yritykseen, kartoitamme työnantajan tarpeet ja koulutamme työnhakijat niin, että heidän osaamisensa vastaa niitä tarpeita. Kunnille, jotka ovat myös toisen asteen oppilaitosten omistajia, se on paljon helpompaa kuin valtiolle. Omistajaohjauksella pystymme vaikuttamaan siihen, millaista koulutusta paikallisesti tarjotaan.
– Rakennamme polkuja, jotka oikeasti vievät työmarkkinoille. Näen, että tämä organisaatiouudistus on suuri mahdollisuus säästää yhteiskunnan rahaa ja lyhentää ihmisten työttömyysjaksoja, Tiina Leppäniemi sanoo.
Kun koulutusta järjestetään yhä enemmän yrityksissä ja niiden tarpeita kuunnellen, työnantajat saavat heille räätälöityjä osaajia ja koulutukseen osallistuva työtön valmiiksi jalan oven väliin. Tämä mahdollistaa nopean työllistymisen, kun koulutus päättyy.
– Jatkossa korostamme entistä nopeampaa työllistymistä. Ei riitä, että työttömän työnhakijan osaaminen kasvaa ja kehittyy. Työllisyyskoulutuksessa toivottu tulos on vasta se, että osaamisen kehittymisen ansiosta henkilö saa työpaikan, Sari Pirttiluoto sanoo.
– Koulutuksen kustannuksiin osallistuminen sitouttaa yritystä työllistämään koulutukseen osallistuneita. Kun on maksanut henkilön kouluttamisesta, hänen osaamisensa kannattaa hyödyntää, Sari Pirttiluoto toteaa.
– Uskon, että Pirkanmaalla talous alkaa piristyä jo tänä vuonna niin, että tällaisia koulutuksia tarvitaan. Koulutustarpeet nousevat esiin muun muassa työllisyyspalvelujen tekemillä työantajakäynneillä.
Toinen tapa, jolla haetaan nopeampaa työllistymistä, on hyvistä tuloksista palkitseminen. Pirttiluoto kertoo, että jatkossa on tarkoitus kehittää koulutuksiinkin uudenlaisia tulosperusteisia palkkiomalleja. Vaikuttavuuden arviointiin on tulossa uusia työkaluja, joilla koulutuksia voidaan ohjata yhä tehokkaampaa suuntaan.
Leppäniemi kertoo, että tulossa on myös tekoälypohjainen järjestelmä, joka etsii työntekijärekisteristä haluttua osaamista, kun tarjolle tulee uusi työpaikka. Näin tekoäly yhdistää juuri oikeat työpaikat ja työnhakijat.
– Oman osaamisen sanoittaminen on vaikeaa, eivätkä työnantajatkaan aina osaa kuvata, millaista osaamista he hakevat. Sitä tässä nyt opetellaan, Leppäniemi sanoo.
Työllisyyskoulutukseen myös hakeudutaan edelleen samalla tavalla kuin ennenkin eli ottamalla asia puheeksi työnvälityksen omavalmentajan kanssa.
– Ensisijaisesti toki pyritään aina löytämään työttömälle työpaikka, mutta moni tarvitsee siihen päivitettyä osaamista. Usein se tarkoittaa osatutkintoa tai osaamiskokonaisuutta, joka täydentää olemassa olevaa osaamista. Tavoitteena on, että entistä lyhyempi koulutuspolku johtaisi työllistymiseen, Sari Pirttiluoto sanoo.
Jos edessä on alanvaihto tai tutkinnon suorittaminen, työllisyyspalveluiden kautta voi päästä koulutus- tai työkokeiluun, jossa näkee, sopisiko uusi ala itselle oikeasti. Apua omien mahdollisuuksien kartoittamiseen voi saada myös aikuiskoulutuskeskuksen koulutuskoordinaattorilta tai Tampereen seudun ammattiopiston Navi-palvelusta. Jos työllistyäkseen tai terveyssyistä edessä on alanvaihto, työllisyysalueen ammatinvalintapsykologi voi olla oikea keskustelukumppani.
Työvoimapalveluiden tarjoamien koulutusten lisäksi voi opiskella omaehtoisesti. Jos työvoimaviranomainen katsoo, että opinnot edistävät mahdollisuuksia työllistyä, opiskella voi työttömyyspäivärahalla.
– Työttömyysetuudella opiskelu tähtää aina nopeaan työllistymiseen. Jos tarkoitus on edetä kohti omaa intohimoa, mutta alla työllistyminen on epävarmaa, tulee hyödyntää opintososiaalisia etuuksia kuten opintotukea. Nyt, kun aikuiskoulutustukea ei enää ole, aika moni opiskelee iltaisin tai oppisopimuksella, Sari Pirttiluoto toteaa.
Työllisyyspalvelut huolehtivat myös maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta. Sieltäkin voi työelämämoduulien ja harjoittelujaksojen kautta työllistyä. Moni jatkaa kotoutumiskoulutuksesta ammattiopintoihin.
– Kotoutumiskoulutuksen sisältöön ja vaikuttavuuteen kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota. Mikä voisi olla sen parempi tapa sitouttaa ja integroida maahanmuuttajat yhteisöön kuin tarjoamalla heille mahdollisuus hankkia kielitaito, työpaikka ja toimeentulo, Tiina Leppäniemi sanoo.
