
– Alanvaihtajien määrä nousee vuosi vuodelta. Oppisopimus on alanvaihtajalle edullinen järjestely, sillä siinä hän on samalla koko ajan töissä ja saa normaalia, työehtosopimusten mukaista alan palkkaa, Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen oppisopimusyksikön koulutustarkastaja Jani Nieminen sanoo.
– Koulutuspolitiikan kärkenä oppisopimus on myös siksi, että sillä on välittömästi työllistävä vaikutus. Oppilaitoksillekin se on resurssitehokasta toimintaa, kun opiskelijat lähtevät heti käytännön työhön. Se sitoo opettajaa vähemmän kuin jos he olisivat koko ajan luokkaopetuksessa.
Uuden ammatin opiskelu oppisopimuksella on yhteiskunnan näkökulmasta hyvä juttu siksikin, että Suomessa on nykyisin pulaa toisen asteen ammattilaisista. Samalla korkeakoulutettujen työttömyysprosentti kasvaa.
Aikuiskoulutustuen loppuminen todennäköisesti kasvattaa oppisopimusopiskelijoiden prosenttiosuutta tänä vuonna merkittävästi. Iso osa TAKK:n opiskelijoista toki suorittaa lyhyitä, muutaman päivän mittaisia koulutuksia kuten tulityökortteja ja hygieniapasseja. Näiden määrään oppisopimuskoulutuksen suosion kasvu ei vaikuta.
Jani Nieminen huomauttaa, että samaan aikaan aikuiskoulutustuen lopettamisen kanssa ammatilliseen koulutukseen tehtiin yhteensä 120 miljoonan euron leikkaus. Koulutuksia joudutaan priorisoimaan, ja leikkaukset vaikuttavat erityisesti aikuiskoulutukseen. Työmarkkinat tarvitsevat ammattilaisia, mutta koulutuspaikkoja ei ole tarpeeksi. Alanvaihto on siis entistä vaikeampaa.
– Tämä on suuri haaste koko maassa. Yt-neuvotteluita on käynnissä lähes 40 oppilaitoksessa. TAKK:ssa niiltä on vielä säästytty, Nieminen kertoo.

– Vuosi, pari sitten oppisopimuspaikka löytyi helpommin. Työnantajalle oppisopimuspaikan tarjoaminen ei ole vain yhteiskuntavastuullinen teko vaan yrityksen täytyy oikeasti tarvita työntekijää. Määräaikainen työsopimus on voimassa, kunnes opinnot on suoritettu, Jani Nieminen toteaa.
– Vaikka työpaikan löytäminen on vaikeampaa, mahdotonta se ei ole. Rekrytointitilanteita tulee joka viikko eli koko ajan joku aloittaa työn ja opinnot samalla kertaa. Jos yritys on ylipäätään koulutusmyönteinen, oppisopimuspaikkojakin löytyy.
Yritys- ja alakohtainen vaihtelu on suurta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle on vaikea ottaa oppisopimusopiskelijaa, joka aloittaa alalla nollasta. Hoitajamitoitukseen ei yleensä voida laskea mukaan opiskelijaa, jolla ei ole vielä takana yhtään alan opintoja tai harjoittelua.
Tässä avuksi voi tulla alanvaihto pienemmin askelin eli opiskelemalla osatutkinto kerrallaan. Myös oppisopimuksella voi opiskella pienempiä kokonaisuuksia.
Nieminen kertoo, että tällä hetkellä parhaiten työllistäviä ovat catering-ala, kylmäala ja sote-ala. Edelleen vetävät myös kone- ja metalliala sekä kuljetuspuoli ja puhdistuspalveluala.
– Alanvaihtajat osaavat hyvin hahmottaa sen, ettei millekään alalle kannata kouluttautua, jos siellä ei ole töitä tiedossa.
Oppisopimuskoulutus voi olla vaihtoehto myös työttömälle. Työttömän työnhakijan palkkaamisesta oppisopimuksella voi saada palkkatukea peräti puolet bruttopalkasta, pitkäaikaistyöttömän kohdalla enemmänkin. Palkkatuen myöntämisestä päättää työllisyysalue.
Työpaikkaohjaajille järjestetään sekä verkkokoulutusta että alakohtaisia koulutusiltapäiviä.
– Työnantajan kannattaa muistaa, että vaikka oppisopimusopiskelijaa koulutetaan yleispätevään tutkintoon tai tutkinnon osaan, se tapahtuu myös yrityksen omien tarpeiden mukaan. Parhaassa tapauksessa yritys saa oppisopimuksella itselleen pitkäaikaisen osaajan, Jani Nieminen sanoo.
TAKK:n tarjonnassa on myös ilta- ja viikonloppukoulutuksia, joihin voi osallistua työn ohessa.
– Ilta- ja viikonloppukoulutuksia yritetään pikku hiljaa lisätä. Työn ohessa voi opiskella esimerkiksi hoiva-avustajaksi tai taloushallinnon ammattilaiseksi, Jani Nieminen kertoo.
Kasvava alanvaihtajien ryhmä ovat opintovapaalla opiskelijat. He ottavat vakituisesta työstä vuoden tai kahden opintovapaan, minkä aikana he opiskelevat uuden ammattitutkinnon joko oppisopimuksella tai omaehtoisesti. Jos uusi ala ei sitten vastaakaan haaveita, on vielä mahdollista palata vanhaan työhön.
Vähemmän vapaaehtoinen tapa päätyä alanvaihtajaksi on jäädä työttömäksi. Silloin voi päästä vaihtamaan alaa työvoimakoulutuksella. Työllisyysalue on mukana opiskelijavalinnoissa ja rahoittaa koulutuksen järjstämistä.