Ei turhaa tilaa, ei turhaa tavaraa – ekologiseen minitaloon mahtuu kaikki tarpeellinen, oma piha on miellyttävä lisä

– Kaikki on pienessä kodissa näppärästi käsillä, Sisko Luukkonen sanoo.

Sisko Luukkonen on asunut 27-neliöisessä minitalossa nyt kaksi vuotta.
Kun astuu sisään Sisko Luukkosen omakotitaloon, kuistin jälkeen on vastassa eteinen, josta pääsee kylpyhuoneeseen. Sisemmälle astuttaessa tullaan oleskelutilaan, jonka yhdellä seinustalla on divaani ja säilytystilaa, yhdellä piano ja muita soittimia, yhdellä kirjahylly LP-soittimineen ja yhdellä keittiön kalusteet jääkaappeineen. Oleskelutilasta pääsee kulkemaan terassille, jonne voi kulkea myös ulkokautta.

Omakotitalossa on tilaa 27 neliömetriä, ja siihen mahtuu kaikki tarvittava. Tai kuten Luukkonen itse sanoo: ei turhaa tavaraa, ei turhaa tilaa.

– Muutin tähän hieman suuremmasta yksiöstä kaksi vuotta sitten, mutta en joutunut luopumaan mistään huonekalusta. Tavarat eivät muutenkaan ole minulle tärkeitä. Tärkeämpiä ovat muistot ja vanhat kirjeet, joita minulle on kirjeenvaihdon myötä kertynyt, Luukkonen miettii pienissä neliöissä asumista.

Säilytystilaa pienessä kodissa on päivittäin tarvittaville esineille hyvin. Sen sijaan kekseliäisyyttä tarvitaan, kun haluaa säilytyspaikan 1970-luvun vanhoille c-kaseteille tai vanhoille kirjeille. Kirjeitä on kertynyt, sillä Luukkonen on opiskellut Yhdysvalloissa ja työskennellyt eteläisessä Afrikassa, ja kirjeenvaihto on toiminut käytännön yhteydenpitokeinona. Toistaiseksi Luukkosen kekseliäisyys on riittänyt, ja tunnearvoa sisältäville arkistoillekin on löytynyt oma paikkansa.

– Ulkovarastoa ei ole, ja sellainen voisi kyllä olla hyvä, Luukkonen tosin lisää.

Sisko Luukkosella on haastatteluhetkellä käynnissä elämän varrella kertyneiden tavaroiden perkausta. 1970-luvun c-kasetit ja kirjeenvaihtoarkisto ovat tuoneet vastaan nostalgisia muistoja.
Luukkosen minitalossa on oma piha, mikä on iso ilo etenkin 4-vuotiaalle Wilmi-koiralle, jonka kelpaa juosta liinassa ympäri pihaa. Luukkonen on innostunut kasvattamaan pihan istutuslaatikoissa perunaa, yrttejä ja mansikoita.

– Kaikki on pienessä kodissa näppärästi käsillä. Arvostan myös tämän asumismuodon ekologisuutta. Lämmityksestä huolehtii pääasiassa ilmalämpöpumppu, ainoastaan kovemmilla pakkasilla käytän sähköpatteria lisälämmön lähteenä. Toisaalta talon rakenteet ovat sellaiset, että talvella villamatto on lattialla tarpeen ja villasukat jalassa myös.

Luukkosen minitalo sijaitsee Luopioisissa, jossa samassa taloyhtiössä sijaitsee seitsemän muutakin minitaloa. Asukkaat ovat taloissa vuokralla. Vuokranantaja on Scandinavian Eco Villas, jonka minitaloja sijaitsee Pirkanmaalla myös Vesilahdessa.

Musiikki on Sisko Luukkoselle tärkeää ja ”musakorneri” kodin rakkain paikka.

– Meillä on taloyhtiössä yhteiset puutarhanhoitovälineet, ruohonleikkuri ja lumikolat. Naapureihin tutustuu yhteisten askareiden ja käytännön asioiden lomassa tällainen introverttikin mukavasti.

Sisko Luukkonen viihtyy minitalossaan.
Sisko Luukkonen ajatteli ennen muuttoa minitaloon olevansa ennemminkin rivitaloasuja. Pari viime vuotta on kuitenkin näyttänyt, että omakotitalossa on puolensa.

– Juuri tein keittoa omista perunoista ja hain pihalta tuoretta ruohosipulia. Oma piha antaa inspiraatiota tällaiseen ja tuo elämään laatua. Ei minulla ole mitään kiirettä muuttaa tästä pois.

Saunaakaan Luukkonen ei kaipaa, sillä hän kertoo olevansa yhteisöllinen saunoja ja hyödyntävänsä Luopioisten hyviä yhteissaunamahdollisuuksia.

Terassi tuo lisää tilaa asumiseen.