Haitalliset vieraskasvilajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle ja ihmiselle – katso kuvat ja tutki, löytyykö niitä pihaltasi tai lähiluonnosta

Vieraslajeista voi ilmoittaa oman kunnan ympäristönsuojeluun tai ELY-keskukselle.

Haitallinen vieraskasvilaji viitapihlaja-angervo. Kuva Johanna Kolehmainen

KASVAAKO lähiympäristössäsi tai omalla tontillasi haitallista vieraslajia? Monet puutarha- ja koristekasveina käytetyt haitalliset vieraskasvilajit leviävät tehokkaasti, syrjäyttäen alkuperäisiä kasvilajeja. Jotkut vieraslajit, kuten jättiputki, ovat myös haitallisia ihmisen terveydelle, tiedottaa Pirkanmaan ELY-keskus.

Vieraskasvilajien torjunta vaatii pitkäjänteistä työtä. Varhainen tunnistaminen ja nopea reagointi ovat avainasemassa ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Vieraskasvi kurtturuusu.

Useat puutarha- ja koristekasvina käytetyt kasvilajit ovat osoittautuneet haitallisiksi vieraslajeiksi. Ne leviävät tehokkaasti ja valtaavat elintilaa alkuperäisiltä luonnonvaraisilta kasvilajeilta. Jotkin vieraslajit aiheuttavat myös haittaa ihmisen terveydelle, kuten palovammoja aiheuttava jättiputki.

Laajoina kasvustoina aggressiivisesti leviävät kasvilajit voivat myös vaikuttaa ympäristön viihtyisyyteen, kun ne muodostavat suuria, tiheitä ja läpipääsemättömiä kasvustoja.

Vieraslajien torjumiseen tarvitaan kaikkien panosta ja yhteistyötä. Haitalliset vieraslajit ovat keskeinen uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vieraslajien torjuminen on tärkeää, jotta luonnonympäristömme säilyvät viihtyisinä sekä monimuotoisina ja toimivina eliöyhteisöinä.

Haitallinen vieraskasvi jättipalsami.

Vieraskasvilajien torjunta on pitkäjänteistä työtä, ja voi vaatia torjuntatoimia usean vuoden ajan. Torjunta on sitä helpompaa ja kustannustehokkaampaa, mitä aikaisemmin kasvustot tunnistetaan ja torjunta aloitetaan. Siksi on tärkeää, että haitalliset vieraslajit tunnistetaan ja niiden kasvupaikoista ilmoitetaan viranomaisille. Ilmoituksen voit tehdä kuntasi ympäristönsuojeluun tai ELY-keskukselle.

Vieraslajeja voi torjua itse, osallistumalla järjestöjen ja kuntien talkoisiin tai järjestämällä yksityiset torjuntatalkoot. Paras aika torjuntatoimiin on toukokuusta elokuulle, ennen kasvien siementämistä. Torjuntaan tarvitsee aina maanomistajan luvan.

Vieraslajit leviävät usein puutarhajätteen mukana. Älä siis vie puutarhajätettä metsään, vaan hävitä se asianmukaisesti ohjeiden mukaisesti joko kompostoimalla tai viemällä puutarhajäte omalle jäteasemalle.

Toimi näin vieraslajien kanssa

Havainnoi kulkiessasi lähiympäristöä vieraskasvien varalta.
Tunnista, onko kyseessä haitallinen vieraskasvi. Vieraskasvien tunnistamisessa voit hyödyntää vieraslajit.fi lajikortteja.
Ilmoita vieraslajihavainnostasi vieraslajit.fi havaintolomakkeella tai esimerkiksi iNaturalist -sovelluksella.
Torju! Tavoitteena on hävittää vieraskasvien esiintymät ja estää niiden leviäminen uusille alueille. Maanomistajana voit ryhtyä heti torjuntatoimiin. Kasvien torjuminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin, joten toisen maalla toimittaessa torjunta tarvitsee aina maanomistajan luvan. Ennen torjuntatyöhön ryhtymistä tarkista oikea torjuntatapa vieraslajit.fi lajikortista.
Hävitä vieraskasvijäte torjuntaohjeiden mukaisesti.

Vieraskasvi jättiputki.
Etelänruttojuuren kasvustoa.
Etelänruttojuuri.
Komealupiinikin on komeudestaan huolimatta haitallinen vieraskasvi.