PIRKKALA kasvaa ja kehittyy. Tuon niminen videosarja tehtiin Pirkkalassa kunnan kiivaimpina kasvun vuosina 2000-luvun alkupuolella. Pirkkalan kasvu tarkoitti silloin Partolan kauppa-alueen syntyä, moottoritien valmistumista ja sen varsien yritysalueiden lähtölaukausta.
Tuolloin pitkään omissa oloissaan elänyt Pirkkala ja muut kehyskunnat alkoivat myös tulla osaksi kaupunkiseutua. Kuntarajat madaltuivat; kouluissa, kaupoissa ja päiväkodeissa alettiin pendelöidä ja elää seutulaiselämää.
Kasvu on tiennyt työpaikkoja, kuntaan muuttaneita nuoria perheitä, vireyttä, verotuloja, asuntojen hinnannousua ja jopa muita kuntia parempia palveluita. Se on ollut hyvä asia.
Vaan mitkä ovat vaihtoehdot? Tampereen kaupunkiseudun ennustetaan kasvavan 70 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä.
Varjopuolena nykyasukkaille on ollut asutuksen ja yritysten levittäytyminen rakentamattomille seuduille. Virkistysalueiksi koetut metsät ja pellot vaihtuvat asuinalueiksi.
Kivuliaat kaavahankkeet ovat seuranneet toisiaan. Tässä lehdessä uutisoidaan Loukonlahden kaavasta, josta lukuisat asukkaat valittivat hallinto-oikeuteen.
Samaten lehdessä on uutinen kuntakeskukseen Pyhäjärven rantaan pian valmistuvasta ulkoilureitistä. Sen maiden lunastaminen oli kipeä piikki asukkaiden ja kunnan välillä.
Samanlaisia kasvuhankkeita riittää jatkossakin: ratikka, Puskiaisten oikaisu, tiivistyvä rakentaminen…
Kaavoitusdialogi asukkaiden ja kunnan välillä kasvukunnassa on usein kuin ne kuuluisat itä ja länsi, jotka eivät koskaan kohtaa. Kuka meistä haluaisi talon seinän olohuoneen ikkunan eteen, jos siinä on aiemmin ollut metsää?
Vaan mitkä ovat vaihtoehdot? Tampereen kaupunkiseudun ennustetaan kasvavan 70 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä.
Suomesta noin 95 prosenttia on tyhjenemässä ja Pirkkala kuuluu siihen osaan maata, joka kasvaa. Pirkkala on osa kaupunkiseudun kasvua, hyvässä ja pahassa, etuineen ja varjopuolineen.
