AAMULEHTI uutisoi sunnuntaina havainnoista Pirkkalan Kurikan alueella, jossa on löytynyt useita kuolleita rusakoita polkujen varsilta ilman, että ne olisivat esimerkiksi auton alle jääneitä. Artikkelissa arveltiin kuolemien syynä yhtenä mahdollisuutena olevan jänisrutto.
Olen tavallinen luonnossakulkija ja metsän eläinten tarkkailija ja vuosien saatossa törmännyt usein jänisruttoepidemiaan eli tularemiaan. Siihen ei liity mitään dramaattista, kyse on usein hyttysen levittämän bakteerin aiheuttamasta sairaudesta, joka iskee jyrsijöihin. Luonnossa bakteeri aktivoituu noin kolmen vuoden välein, liittyen eläinpopulaation kasvuun. Me metsässä kulkevat emme huomaa sairastuneita myyriä, hiiriä ja muita pienjyrsijöitä. Sairaus onkin saanut nimen jänisrutto, koska rusakoilla ja jäniksillä oireet johtavat aina kuolemaan. Kuolleen rusakon näkeminen kaukana liikenteen vilinästä voikin viitata jänisruton olevan päällä. Bakteeri leviää rusakkoyhteisössä ja jyllää syksyisin, jolloin havaintoja yleensä tehdäänkin.
MITEN asiaan tulisi suhtautua? Koska kyseessä on luonnossa säännöllisesti esiintyvä bakteeriepidemia, siitä ei kannata panikoida. Epidemia jyrsijöiden parissa alkaa ja loppuu itsestään. Asiantuntijoiden mukaan jänisrutto ei tartu koiriin eikä kissoihin, muttei niitä siitä huolimatta kannata päästää peuhkomaan löydettyä rusakonraatoa. Ihminen voi sairastua altistuttuaan pölylle tai eritteille rusakonraatoa käsitellessä. Jänisruttobakteeri säilyy raadoissa ja maaperässä kuukausia, joten niiden ympärillä touhuaminen on aina riski. Ei kannata käsitellä löytynyttä rusakonraatoa turhaan, vaan pysyä siitä loitolla sekä itse että lemmikin kera.
Vaikka Aamulehti neuvoi poimimaan raadon, pakkaamaan sen ja lähettämään ruokavirastolle, en itse menisi toimimaan noin. Vaikka useamman rusakon todettaisiin kuolleen jänisruttoon, asialle ei voi luonnossa tehdä mitään. Ruokavirasto kyllä tutkii lähetetyn raadon ja selvittää kuolinsyytä, mutta havaittu jänisrutto on vain tieto pysyä loitolla raadoista.
Lokakuu on jo pitkällä, eikä jänisrutto yleensä jatka loppusyksyllä leviämistään kauaa.
RUSAKOITA ei voi auttaa, luonnossa epidemia sammuu itsestään, riippumatta virallisista laboratoriotuloksista. Ainoastaan omasta, perheenjäsenten ja lemmikkien terveydestä kannattaa huolehtia. Sen tekee parhaiten pysymällä loitolla kuolleena löytyneistä jyrsijöistä ja pesemällä kädet hyvin metsälenkin jälkeen. Myös maastoa nuuhkineen lemmikin turkki ja kuono on hyvä pestä epidemian aikaan.
Mikäli havaitsee kuolleen rusakon ja haluaa nopeuttaa epidemian ohimenoa, voi kaivaa lapiolla 40 senttimetriä syvän kuopan ja peittää raato maahan. Se on paras ehkäisevä teko, mikäli haluaa toimia. Älä missään nimessä kanna bakteeria tartuttavaa eläinraatoa kotiin tai heitä sitä lähimpään roskalaatikkoon, josta bakteeri jatkaa leviämistään.
Lokakuu on jo pitkällä, eikä jänisrutto yleensä jatka loppusyksyllä leviämistään kauaa. Nauttikaa siis luonnosta ja metsissä kulkemisesta rauhassa.
Luonto hoitaa itsensä, myös liikaa kasvaneet jyrsijäpopulaatiot
