PARTOLAN nykyisten kauppakeskusten alue oli vielä 1990-luvulla pitkälti peltomaisemaa.
Sitten saapui uusi aikakausi: suomalaiset halusivat ajaa autoillaan ostamaan edullisia ruokia niin suurista marketeista, että niiden parkkipaikat eivät mahtuneet keskustoihin.
Syntyi ns. peltomarkettien aikakausi. Suurten kaupunkien kehäteiden varsille alkoi nousta keskittymiä, joissa loistivat paitsi kotoisten päivittäistavaraliikkeiden mainostornit, myös kansainvälisten kauppaketjujen paljon tilaa vaativien ostosparatiisien neonvalot.
Oli kiva lukea tarjouksia paperilehdestä ja ajella autollaan paikkaan, mistä sai perheelle edulliset ruoat loppuviikoksi. K-Supermarket Isosäästö Partolassa (nykyisen Citymarketin edeltäjä) houkutteli väkeä jakamalla silakoita ilmaiseksi.
Markettialueet ovat yhä suosittuja, mutta aikansa kutakin. Tampereen seutu on kasvanut niin paljon, että viiden kilometrin päässä Tampereen keskustasta olevat alueet houkuttavat kaavoittajia asuinalueina.
Pian valtuuston eteen tulevassa Partolan osayleiskaavassa alueesta on visioitu 4000 asukkaan ja yritysten ns. hybridialue. Uusia työpaikkoja alueelle voi tulla nykyisten lisäksi 1500.
Oli kiva lukea tarjouksia paperilehdestä ja ajella autollaan paikkaan, mistä sai perheelle edulliset ruoat loppuviikoksi
Idea on yksinkertaisesti rakentaa asuintaloja nykyiselle markettialueelle ja sijoittaa jatkossa osa kaupoista asuintalojen alakertoihin.
Partola on siitä kätevä alue rakentaa, että ihmisillä ei luulisi olevan erityisiä syitä vastustaa yrityshallien ja horsmaa kasvavien tonttien muodonmuutosta. Mutta niinpä vain sosiaalisessa mediassa nyky-Partola nähdään jo nostalgisena onnelana.
Kaavoittajat mainostavat uutta Partolaa luonnehdinnoilla ”hybridialue” ja ”tiivis ja urbaani”. Jotain tuttua suunnitelmissa toki on. Tulee mieleen vaikkapa Tampereen Sammonkatu, tiivis ja urbaani hybridialue, johon sijoitettiin jo 1950-luvulla kauppaliikkeitä vanhoille vainioille rakentuneiden asuintalojen katutasoon.
