Viikon vieras: Pirkkala tekee huhtikuussa vedenjakajapäätöksen kunnan tulevaisuudesta, kertoo pormestari Marko Jarva

Vaivattomat yhteydet määrittävät Pirkkalan kunnan vetovoimaa, kirjoittaa pormestari Jarva.

MARKO JARVA. Kirjoittaja on Pirkkalan pormestari.

PIRKKALAN ja Tampereen valtuustot päättävät huhtikuussa, ryhdytäänkö raitiotien toteutusta Pirkkalasta Linnainmaalle suunnittelemaan.

Pirkkala-Linnainmaa raitiotien hankesuunnitelma on valmistunut päätöksenteon pohjaksi, ja se julkaistaan huomenna torstaina. Mikäli toteutussuunnitteluun lähdetään, varsinainen toteutus alkaisi vuodenvaihteen 2024–2025 tietämillä. Liikennöinti alkaisi tällöin vuoden 2028 loppupuolella.

TAMPEREEN kaupunkiseudulla on tavoitteena raideliikennepainotteinen joukkoliikennejärjestelmä, ja raitiotietä suunnitellaan bussilinjaston ja lähijunan kanssa kokonaisuutena.

Pirkkala on osa Tampereen kaupunkiseutua ja osallistuu seudullisen joukkoliikennejärjestelmän suunnitteluun ja päätöksentekoon. Miten saamme Pirkkalan parhaiten osaksi sujuvaa liikenneverkostoa? Kuinka nopeasti ja helposti kodit, koulut, työpaikat ja palvelut tulevaisuudessa saavuttaa?

Vaivattomat yhteydet määrittävät Pirkkalan kunnan vetovoimaa. Tutkimusten mukaan vastaavat hankkeet muualla ovat lisänneet kaupunkien vetovoimaa, mikä on näkynyt positiivisena väestö- ja talouskehityksenä.

Raitiotie vähentää päästöjä ja edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Omalla kaistallaan kulkeva raitiovaunu toimii hyvin myös ruuhka-aikoina. Ratikka on itsessään elinkaari- ja liikennöintikustannuksilta edullinen, sillä rakenteilla ja vaunuilla on pitkä käyttöikä. Rakentamisella on myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Raitiotiehanke on Pirkkalan kunnalle merkittävä taloudellinen päätös.

RAITIOTIEHANKE on Pirkkalan kunnalle merkittävä taloudellinen päätös. Hankesuunnitelmassa laaditun kokonaishyötylaskelman mukaan Pirkkala-Linnainmaa-raitiotie on kuntataloudellisesta näkökulmasta kannattava ja taloudellisesti kestävä hanke. Taloudellisia hyötyjä tulee siitä, että raitiotie lisää kaupunkirakenteen tiivistymistä ja eheytymistä ja nostaa maan arvoa. 

Raitiotiehanke ei ole investointi, jossa kertarysäyksellä maksetaan aiheutuneet kulut. Suunnittelu ja rakentaminen sekä aikanaan tapahtuva käyttö perustuvat yhteisesti sovittuun vastikemaksuun. Kunnat maksavat investoinnin takaisin Tampereen Raitiotie Oy:lle vuosittaisina vastikkeina useamman vuosikymmenen aikana. Vastikkeen määrittelyn tärkeä peruste on valtionapu, joka selviää yksityiskohtaisemmin hankesuunnitelman laskelmista.

OMA KANTANI raitiotiehankkeeseen muodostui jo edellisellä valtuustokaudella, Norjan Bergeniin suuntautuneella opintomatkalla. Bergenin kaupungin tarina ja Tampereelta jo lyhyessä ajassa saadut kokemukset ja näytöt riittävät vakuuttamaan, että kyseessä on oikeasti kaupunki/kuntakehityshanke, jonka avulla elinvoimaisuutta voidaan menestyksekkäästi kehittää.

Esimerkkejä hyvien liikenneyhteyksien merkityksestä löytyy lähempääkin, meiltä Pirkkalasta. Kukaan tuskin voi kiistää niitä hyötyjä, joita Rajasalmen silta ja läntinen kehätie sekä lentoasema ovat meille tuoneet, vaikka nekin saivat aikanaan myös vastustusta osakseen.

Olen tuonut kantani julki useassa eri yhteydessä, pitäen siinä vain talouteen liittyvän varauslausekkeen. Nyt hankesuunnitelma antaa eväät lopullisen kannan muodostamiseen.

Asian päätöskäsittely siihen kuuluvine keskusteluineen ja tiedotustilaisuuksineen alkakoon. Toivon päättäjiltä analyyttista rohkeutta ja kaukokatsetta, ainakin 50 vuotta eteenpäin.