LEVOLLINEN joulunaika lähestyy. Mutta niin lähestyy myös vähemmän rentouttava osa vuodenkiertoa, nimittäin korkeakoulujen yhteishaku.
Ensimmäinen yhteishaku alkaa jo tammikuussa, ja siinä haetaan pääasiassa vieraskielisiin koulutusohjelmiin. Monille tutumpi on tosin korkeakoulujen toinen yhteishaku, joka käynnistyy maaliskuussa.
Pirkkalan lukiossa virittäydyttiin hakutunnelmiin marraskuun lopulla teemapäivässä, jossa kuuden korkeakoulun edustajia saapui esittelemään opinahjoaan toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Lisäksi paikkakunnan tunnetut henkilöt, kuten pormestari Marko Jarva, kertoivat urapoluistaan.
”Päivän idea oli, että opiskelijat tunnistavat muidenkin alojen kuin oikeus- ja kauppatieteiden kaltaisten hakupainealojen olemassaolon. Ja sen, että korkeakouluja on myös muualla kuin Pirkanmaalla”, kertoo lukion opinto-ohjaaja Sanna Salonen.
ENITEN kuuntelijoita houkuttivat Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston esittely kauppatieteiden opinto-ohjelmasta sekä pirkkalalaisen ilmakuvaajan Hannu Vallaksen esitys Ilmavoimista ja lentäjän työstä.
Hieman yllättäen sisämaan nuoria veti puoleensa myös info Satakunnan ammattikorkeakoulun merenkulkulinjasta.
”Ehkä erikoisuus kiinnostaa”, Salonen pohtii.
MONI lukiolainen miettii jatko-opintoja lukion alusta lähtien.
”Nyt, kun yliopistot ovat ottaneet käyttöön todistusvalinnan, se on mielessä koko lukioajan”, Salonen sanoo.
Vuodesta 2020 lähtien yliopistojen opiskelijoista yli puolet on valittu todistuksen perusteella. Ensi vuonna yliopistot päättävät aineiden kritisoidun pisteytyksen uudistamisesta, ja uusi pisteytysmalli otetaan käyttöön vuonna 2026.
Salonen huomauttaa, että ylioppilastodistus ei nykymallissakaan määrittele nuoren tulevaisuutta.
”Monesti unohdetaan, ettei haku lopu siihen. Korkeakoulut valitsevat edelleen merkittävän osan opiskelijoistaan pääsykokeen perusteella.”
Myös alasta riippuu, missä määrin todistusvalintaa käytetään vai käytetäänkö ollenkaan.
OPINTO-OHJAAJA lisää, että vaikka nuoret tuntuvat kokevan nykyään paljon paineita, kaikki niistä eivät selity opiskelulla.
”Lukiolaisilla on nykyään paljon muutakin paineita aiheuttavaa koulun lisäksi, kuten töitä ja tavoitteellisia harrastuksia.”
LUOKKAHUONE tuli lähes täyteen, kun Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) päivän toinen esittelytuokio alkoi.
Hamkissa markkinointisuunnittelijana työskentelevä Sanna Viljakainen kertoi lukiolaisille kansainvälisen talouden, liiketalouden ja muotoilun opintolinjoista. Viljakainen itse lähti opiskelemaan liiketalouden tradenomiksi sen jälkeen, kun oli valmistunut yliopistosta kulttuurintutkimuksen opinnoista ja oli ymmällään, mitä tekisi käytännössä työkseen.
”Siellä (ammattikorkeakoulussa) olin, että vau. Opinnoissa oli heti alusta lähtien vahvasti mukana liike-elämän ja työelämän asioita”, Viljakainen sanoi.
YLEISÖSSÄ ihmetystä herätti Hamkin tarjontaan lukeutuva ”hevosalan liiketoiminnan” koulutus. Viljakainen täsmensi, että kyseessä on liiketalouden koulutus, jonka projekteissa ja harjoitteluissa voi suuntautua hevosalalle.
Lukiolainen Viola Söder ei ollut ennen kuullutkaan koko opintoalasta.
”Hevosala ei ehkä kiinnosta minua, mutta bisnesala ja liiketoiminta kyllä”, Söder tuumi esityksen jälkeen.
Söderin ystävä Kerttu Honkamäki kilpailee kouluratsastuksessa SM-tasolla. Hän kertoi, että vaikka hevoset ovat iso osa arkea, loppuelämän ammattia hän ei niistä suunnittele.
Juttua korjattu 12.1.2023 klo 16.05: Korjattu Sanna Viljakaisen esityksestä kertovaa kohtaa ja kuvatekstiä. Toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin, Viljakainen ei opiskele Hamkissa markkinointisuunnittelua, vaan työskentelee Hamkissa markkinointisuunnittelijana. Hän on opiskellut toisessa ammattikorkeakoulussa. Tarkennettu myös tieto Viljakaisen tradenomiopinnoista: hän opiskeli liiketalouden tradenomiksi.
Juttua korjattu 10.2. klo 14.49: Korjattu kuvatekstiin Miko Uutelan nimi. Aiemmin hänestä käytettiin virheellisesti nimeä Niko Uutala.
